Edullinen energia ei ole enää itsestäänselvyys – Etelä-Karjala näyttää suuntaa vihreässä siirtymässä

Suomi on energiamurroksessa, joka muuttaa ja on jo muuttanut meidän tapaamme tuottaa ja käyttää lämpöä sekä sähköä. Fossiilisista polttoaineista pyritään eroon ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Samaan aikaan maailmanpoliittiset paineet ja talouskysymykset pakottavat pohtimaan energian toimitus- ja huoltovarmuutta, kysynnän hillintää tai sen joustavuutta sekä varastointitekniikoita. Tutkijoiden ja alan yritysten mukaan teknologiat ovat jo olemassa, mutta muutoksen vauhtia hidastavat investointiriskit, sääntely, päätöksenteon hitaus ja ihmisten asenteet. KRONIKAT

Tiesitkö, että vuonna 2025 vain 13 prosenttia koko Suomen kaukolämmöstä tuotettiin fossiilisilla polttoaineilla tai turpeella, ja niiden osuus on edelleen laskussa. Energiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2019 fossiilisten ja turpeen osuus oli vielä 47 prosenttia. Viimeinen kivihiiltä pääpolttoaineenaan käyttävä kattila suljettiin Suomessa keväällä 2025. Samaan aikaan esimerkiksi Fortum on rakentanut pääkaupunkiseudulle sähkökattiloita, jossa kaukolämpöä tuotetaan muun muassa lämpöpumpuilla, sähkökattiloilla ja lämpövarastoilla, ilman polttamista.

Imatrankosken valjastaminen ja IVO on keskeinen osa Suomen sähköistymisen historiaa. Etelä-Karjala on energia-alan kehityksen kärjessä myös 2020-luvulla. Maakunnassa uskotaan vetytalouden ja vihreän siirtymän tuovan bisnesmahdollisuuksia. Alueella toimii yrityksiä, jotka tarjoavat uusia ratkaisuja esimerkiksi kaukolämmön tuotantoon. LUT-yliopistossa tutkitaan energiamurroksen taloudellisia, ympäristöllisiä, teknisiä ja kilpailukykyyn vaikuttavia tekijöitä ja koulutetaan alalle uusia osaajia.

LUT-yliopisto, Lappeenranta. KRONIKAT

Taistelu kahden aikakauden välissä

Eeva Lähdesmäki työskentelee LUT-yliopistossa nimenomaan energiajärjestelmien tiedekunnassa projektitutkijana. Hänellä on taustaa teollisuudessa, jossa on vetänyt globaaleja muutoshankkeita neljällä eri mantereella. Nyt hän tutkii sitä, miten Suomi selviytyy energiamurroksesta systeemitasolla eli miten se vaikuttaa talouteen, yhteiskuntaan ja turvallisuuspolitiikkaan.

– Meillä on käynnissä globaali siirtymä fossiilisista energialähteistä kohti sähköistyvää energiajärjestelmää ja teollisuutta. Muutos on iso, Lähdesmäki tiivistää.

Suomessa tilanne on monella tapaa poikkeuksellinen. Jo nyt valtaosa Suomen sähköstä (96 prosenttia vuonna 2025) tuotetaan fossiilivapaasti: ydinvoimalla, tuuli- ja vesivoimalla, bioenergialla ja pienemmässä määrin aurinkovoimalla. Lähdesmäen mukaan sähköistyminen kuitenkin kasvattaa tulevaisuuden energiantarvetta merkittävästi, jos myös liikennettä, lämmitystä ja teollisuutta siirretään pois fossiilisista polttoaineista. Se tarkoittaa lisää tuuli- ja aurinkovoimaa, mutta myös muita ratkaisuja energiantuotantoon ja varastointiin.

Lähdesmäen mukaan murros ei perustu pelkästään ilmastokysymyksiin. Kyse on myös taloudesta ja turvallisuudesta.

– Meillä on mahdollisuus tuottaa energiaa itse. Silloin riippuvaisuus muiden maiden toiminnasta, maailmanpolitiikasta ja globaaleista riskeistä pienenee. Huoltovarmuuden ja energian hinnan vakauden pitäisi kiinnostaa meitä kaikkia.

Eeva Lähdesmäki

Edullinen ja vähäpäästöinen sähkö on jo houkutellut Suomeen esimerkiksi datakeskusten investointeja. Kun tarjolla on paljon energiaa vakaassa toimintaympäristössä, myös kansainväliset investoijat kiinnostuvat.

Mutta energiamurros ei tarkoita pelkästään lisää sähköntuotantoa. Yhä useammin sähköä ajatellaan myös teollisuuden raaka-aineena.

Uusiutuvasta sähköstä uutta raaka-ainetta

Nopeasti yleistyvä, mutta monelle vielä vieras termi energiakeskustelussa on Power-to-X eli PtX.
– PtX tarkoittaa käytännössä sitä, että uusiutuvalla sähköllä tuotetaan jotakin muuta, esimerkiksi polttoaineita, kemikaaleja tai materiaaleja, Lähdesmäki selittää.

Ydinprosesseina teknologiassa ovat hiilidioksidin talteenotto sekä elektrolyysi, jossa vedestä erotetaan sähköllä vetyä hyötykäyttöön. Vetyyn voidaan yhdistää hiilidioksidia, jolloin voidaan valmistaa esimerkiksi metanolia. Sitä voidaan käyttää muun muassa muovien, lääkkeiden, kosmetiikan sekä synteettisten polttoaineiden tuotannossa. Jos vetyyn lisätään typpeä, saadaan ammoniakkia, jota käytetään lannoitteiden valmistuksessa. Vedyn avulla voidaan tuottaa myös proteiineja ihmisille ja eläimille.

Suomi on Lähdesmäen mukaan kiinnostava maa PtX-teollisuudelle kahdesta syystä. Ensinnäkin Suomessa on paljon uusiutuvan energian tuotantopotentiaalia, erityisesti tuulivoimaa ja tilaa rakentaa sitä lisää. Toiseksi Suomessa toimii runsaasti metsäteollisuutta, jonka tuotantoprosesseissa syntyy niin kutsuttua biogeenistä hiilidioksidia. – Biogeenistä hiilidioksidia pidetään yleensä fossiilista hiiltä vähäpäästöisempänä, koska se on osa luonnollista hiilikiertoa, Lähdesmäki selittää. KRONIKAT

LUT-yliopisto on tutkinut tätä potentiaalia Etelä-Karjalan liiton tilaamassa esiselvityksessä, jossa kartoitettiin PtX-hankeyhtiön perustamisen edellytyksiä alueelle. Etelä-Karjala on hankkeille luonteva alue, koska siellä toimii metsäteollisuutta ja alueelle suunnitellaan lisää uusiutuvan energian tuotantoa.

Tutkijan mukaan puhdas sähkö, paikallinen teollisuus ja uudet arvoketjut voivat muodostaa alueelle uuden vetovoimatekijän. Teknologia ei hänen mukaansa ole suurin este.

– Elektrolyysi on vanha menetelmä ja myös hiilidioksidin hyödyntämiseen perustuvia e-metanolilaitoksia on jo maailmalla. Haaste on yhdistää nämä prosessit ja saada eri toimijat tekemään yhteistyötä, sanoo Lähdesmäki. KRONIKAT

Merikontin kokoinen lämpöpumppu

Kaikki energiamurroksen ratkaisut eivät kuitenkaan liity miljardiluokan vetylaitoksiin tai teollisiin investointeihin. Osa muutoksesta tapahtuu paljon arkisemmalla tasolla, esimerkiksi kaukolämpöverkoissa.

Sähköllä tuotetun kaukolämmön kasvavaan kysyntään luottaa lappeenrantalainen Proheat Oy. Yritys tuo Suomeen Advansor ValueBox -järjestelmää, joka on teollisen mittakaavan lämpöpumppu.

– Yksinkertaisesti sanottuna se on ilma-vesilämpöpumppu teollisessa mittakaavassa. Toimintaidea on sama kuin omakotitalon ilma-vesilämpöpumpussa, mutta meidän laitteemme toimii merikontin kokoisessa mittakaavassa, toimitusjohtaja Timo Lappalainen kuvaa. KRONIKAT

Advansorin yksiköt käyttävät kylmäaineenaan hiilidioksidia, eivätkä tarvitse esimerkiksi poltettavan hakkeen logistiikkaa tai varastointia. Advansor ValueBoxin teholuokka on 600 kilowatista aina 5 megawattiin asti. Lappalaisen mukaan järjestelmä voidaan ottaa käyttöön huomattavasti perinteisiä energialaitoshankkeita nopeammin, parhaimmillaan noin viidessä kuukaudessa. Laite pystyy tuottamaan jopa 95-asteista vettä kaukolämpöverkkoon ja toimii 20 asteen pakkasissakin.

Kaukolämpöyhtiöillä on tällä hetkellä paine löytää vaihtoehtoja polttamiseen perustuvalle lämmöntuotannolle ympäristösääntelyn kiristyessä.

– Energiantuotannon kustannukset nousevat, ja kaukolämmön myyntihintaa pitäisi nostaa, mutta kuluttajilla alkaa olla vaihtoehtoja. Se on aikamoinen spiraali energiayhtiöillekin, Lappalainen kuvaa. KRONIKAT

Energiatehokkuus on kustannus- ja ilmastokysymys

Suomessa noin neljännes energiankulutuksesta liittyy rakennuksiin. Kansainvälisten arvioiden mukaan rakennusten käyttö ja rakentaminen muodostavat merkittävän osan maailman energiankulutuksesta ja kasvihuonepäästöistä. Suomessa suuri osa rakennuskannasta on rakennettu aikana, jolloin energiatehokkuus ei ollut vielä merkittävä kustannustekijä, saati ilmastokysymys.

Kiinteistöjen energiatehokkuus on Mirika Knuutilalle sydämenasia. Hän väitteli tohtoriksi aiheesta nyt keväällä 2026 LUT-yliopistossa. Lisäksi hän toimii toimitusjohtajana Energy Plus Engineering Oy:ssä, joka on erikoistunut kiinteistöjen energiatehokkuuden parantamiseen.

Knuutila alkoi tutkia aihetta vuonna 2018, kun hän laski energiainvestointien kannattavuutta Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien kiinteistöihin. Tulokset olivat hänen mukaansa selkeitä: aurinkopaneelit, lämpöpumput ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto olisivat voineet tuoda merkittäviä säästöjä käyttökustannuksiin. Silti investointeja ei välttämättä aina tehty. – Silloin kiinnostuin aiheesta, josta tuli väitöskirjani aihe. Miksi investointeja, jotka ovat hyvinkin kannattavia ja päästöjä vähentäviä, ei toteuteta? Tähän halusin vastauksia, kertoo Knuutila. MARKUS KAILES

Knuutila haastatteli tutkimustaan varten muun muassa kuntien kiinteistöpäälliköitä sekä suomalaisia yritysjohtajia. Haastatteluista selvisi, ettei taloudellinen tilanne yksin selittänyt investointipäätöksiä. Merkitystä oli myös organisaatioiden asenteilla, aiemmilla kokemuksilla ja sillä, kuinka tärkeänä vastuullisuutta pidettiin.

– Tutkimuksessani näkyi, että johdon suhtautuminen ilmastonmuutokseen vaikutti siihen, kuinka halukas johtaja oli maksamaan energiantehokkuusinvestoinneista, Knuutila paljastaa.

Väitöstutkija törmäsi myös niin kutsuttuun energiatehokkuuskuiluun: laskennallisesti kannattavat ratkaisut jäävät tekemättä, vaikka niiden hyödyt olisivat tiedossa.

– Kun näytin kiinteistöpäälliköille päästölaskelmia ja kerroin, kuinka paljon päästöt vähenisivät, se ei välttämättä helpottanut päätöksentekoa. Joskus tieto jopa monimutkaisti sitä. Siksi olennaista on pohtia, millaista tietoa tuodaan ja kenelle, Knuutila sanoo.

Suomessa noin neljännes energiankulutuksesta liittyy rakennuksiin. KRONIKAT

Myyttejä ja väärinkäsityksiä

Kaikki suomalaiset eivät ole yhtä mieltä siitä, että fossiilisista polttoaineista luopumista pitäisi kiirehtiä. Energia-aiheet ovat kuuma peruna politiikassa, mutta myös arjessa. Sosiaalisessa mediassa väitetään esimerkiksi ajoittain, että tuulivoima on tehotonta. LUT-yliopiston tutkija, Eeva Lähdesmäki kumoaa väitteen.

– Maatuulivoimala tuottaa elinkaarensa aikana moninkertaisesti sen energian, mitä sen valmistamiseen, asentamiseen, ylläpitoon ja purkamiseen kuluu.

Lähdesmäen mukaan maatuulivoimaa pidetään monissa arvioissa tällä hetkellä yhtenä edullisimmista sähköntuotannon muodoista. KRONIKAT

Toinen yleinen huoli liittyy energian vaihtelevuuteen: mitä tapahtuu, kun tuuli ei puhalla tai aurinko ei paista? Lähdesmäki myöntää, että kyse on aidosta haasteesta, mutta korostaa, että ratkaisuja kehitetään jatkuvasti.
– Akku- ja lämpövarastoja rakennetaan jo. Ajatuksena on, että sähköä voitaisiin varastoida vedyn muodossa ja hyödyntää myöhemmin esimerkiksi pitkien pakkasjaksojen aikana, vaikka teknologian taloudellinen kannattavuus on vielä osin avoin.

Tutkijakollega, Mirika Knuutila puuttuu myös ajatukseen siitä, että energiatehokkuusinvestointeja kannattaisi lykätä odottamaan parempaa teknologiaa.

– Yleinen ja suuri väärinkäsitys on se, että tarvitsisimme jonkin uuden, kaiken ratkaisevan teknologian. Aurinkopaneelit, lämpöpumput ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotto ovat jo olemassa, ne toimivat ja ovat monissa tapauksissa kannattavia. ADVANSOR

Mihin energiamurros on meitä ja Suomea viemässä? Eeva Lähdesmäki arvioi, että seuraavat vuodet näyttävät, kuinka nopeasti Suomeen syntyy uusia vety- ja PtX-hankkeita ja millaiseksi niiden rooli energiajärjestelmässä lopulta muodostuu.

Suomessa on totuttu helppoon, varmaan ja edulliseen sähköön ja energian. Energiateollisuuden mukaan esimerkiksi suomalaisen sähkön tukkuhinta oli vuonna 2025 Euroopan halvin pääkaupungit sisältävien hinta-alueiden vertailussa.  On kuitenkin selvää, että väestönkasvu, talouskasvu, energiankulutuksen kasvu ja hiilidioksidipäästöjen kasvu vaikuttaa koko ajan enemmän hintoihin ja saatavuuteen, koska toimimme globaaleilla markkinoilla. Fossiilissa polttoaineissa riippuvuus maailmanmarkkinoista on vielä suurempi kuin uusiutuvissa energianlähteissä.

Mirika Knuutila näkee julkisessa keskustelussa myönteisiä merkkejä asennemuutoksesta.

– Energiakriisi ja sähkön hinnan nousu ovat pakottaneet ihmiset ajattelemaan energiaa uudella tavalla. Energia ei ole enää itsestäänselvyys. Toivottavasti tämä ajattelumallin muutos jää pysyväksi. MARKUS KAILES