Voimalohi Oy kasvattaa elinvoimaisia vaelluskaloja – kalojen hyvinvointi ohjaa kalanviljelylaitoksien toimintaa joka päivä
Iijoen suulla kalastaja nostaa haaviinsa merilohen. Kalan selkäevässä on T-ankkurimerkki, joka paljastaa kalan alkuperän. Kala on lähtenyt samalta joelta kaksivuotiaana poikasena, vaeltanut Itämeren pääaltaalle tuhannen kilometrin päähän, syönyt siellä vuosia silakkaa ja löytänyt tiensä takaisin. Joku on kasvattanut kalan, merkinnyt sen käsin ja laskenut sen veteen – toivoen sen päätyvän lopulta kalastajien pyydyksiin.
Vesa Rahikkala on yksi istutettavia kaloja kasvattavista. Hän on työskennellyt Raasakan kalanviljelylaitoksella, Iijoen varressa, lähes 40 vuotta, ja välillä verkkoon tarttuu joku hänen itse merkkaamansa kala. JANNE RASIMUS
– Se on sykähdyttävä hetki, kun tunnistaa, että saalis on omia istukaspoikasia. Joskus olen tarkastanut papereistakin ja saanut selville, että kyse on tosiaan kalasta, jonka olen oikeasti itse merkannut. Semmoisen hetken kyllä muistaa, Voimalohi Oy:n tuotantopäällikkö hehkuttaa.
Istutuskalan tunnistaa siitä, että niiltä puuttuu rasvaevä, joka on leikattu kalanviljelylaitoksella. Rasvaevälliset kalat, kuten taimen ja lohi, ovat monilla vesialueilla luonnonsuojelullisista syistä kokonaan rauhoitettuja. Eväleikatun istukaskalan pyytäminen on sen sijaan yleensä sallittua.
– Kun poikaset on vajaan 10 sentin mittaisia, niin pikkuinen rasvaevä leikataan ihan käsityönä. Kynsisaksilla nyhrätään kuukausitolkulla ja istutaan pöydän ääressä sitä tekemässä. Siihen ei ole oikein konetta keksitty, ainakaan sellaista, mikä ei olisi julmetun kallis, Rahikkala paljastaa.
Voimalohi on PVO Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n omistama tuotantoyhtiö, joka kasvattaa ja istuttaa vuosittain n.1 000 000 kalanpoikasta velvoitetuotantona. Suomessa vesivoimalaitoksilla ja muullakin teollisuudella on velvoite korvata ympäristölle ja kalakannoille aiheuttamiaan haittoja, yleensä haitat kompensoidaan velvoiteistutuksilla. Suomessa viljellään kalaa myös ravinnoksi – Voimalohen kasvattamat kalat kuitenkin päätyvät lautaselle ainoastaan kalastajien kautta. JANNE RASIMUS
Istutuksilla tuetaan kalakantoja
Raasakan kalanviljelylaitos Iissä sekä Ossauskosken kalanviljelylaitos Tervolassa ovat paikkoja, joissa Kemijoen ja Iijoen vesivoimaloiden velvoitetuotanto muuttuu käytännön työksi. Kahden laitoksen yhteistuotanto on lähes miljoona smolttia vuodessa – lohensukuisten vaelluspoikasten lisäksi Voimalohi kasvattaa luonnonravintolammikoissaan vuosittain myös yli viisi miljoonaa siian ja harjuksen poikasta. Smoltti on lohen tai taimenen joesta mereen vaeltava poikanen. Vaellusvaiheessa kalassa tapahtuu fysiologisia muutoksia, joiden avulla esimerkiksi lohi sopeutuu mereen elettyään siihen asti makeassa vedessä.
Luonnonvarakeskuksen mukaan istutuksia tarvitaan edelleen monissa vesistöissä kalakantojen palauttamiseen sekä vesirakentamisen aiheuttamisten menetysten kompensoimiseen. Kalanhoidollinen painopiste Suomessa on siirtymässä enemmän luonnollisen lisääntymisen vahvistamiseen ja vaellusyhteyksien parantamiseen.
Voimalohi on huolehtinut omistajiensa kalataloudellisista istutusvelvoitteista Kemi- ja Iijoen vesistöissä jo lähes 40 vuoden ajan. Istutusten lisäksi yhtiö tekee yhteistyötä alueellisten ja paikallisten toimijoiden kanssa vaelluskalakantojen elinvoimaisuuden parantamiseksi.
Ilman velvoiteistutuksia patojen seuraukset näkyisivät nopeasti. Ammattikalastajien ja vapaa-ajankalastajien saalis merialueella ja jokisuistoissa romahtaisi. Kemijoen ja Iijoen vaelluskalakannat ovat vesivoimarakentamisen seurauksena heikentyneet, ettei luontainen lisääntyminen yksin riittäisi ylläpitämään niitä.
– Ilman istutuksia merialueen saalis olisi huomattavasti pienempi. Se on hyvä kaikkien tiedostaa, muistuttaa Ossauskosken laitoksen tuotantopäällikkö Kari Pukkila. JANNE RASIMUS
Kahden vuoden matka smoltiksi
Pukkila ottaa Ossauskosken kalanviljelylaitoksella vieraat vastaan uuden kasvatushallin ovella. Hallin rakennustyöt käynnistyivät maaliskuussa 2025 ja ne valmistuvat kesän lopulla.
Pukkila ei alun perin suunnitellut uraa kalanviljelyn parissa, koska oli suuntaamassa rakennusalalle. Kesätyö Inarin kalanviljelylaitoksella muutti kuitenkin urasuuntaa.
– Silloinen laitoksen johtaja ehdotti, että eiköhän nyt kannattaisi hakea alan kouluun, Pukkila muistelee pian 30-vuotisen työuransa alkua.
Osassa uutta hallia kalat ovat jo sisäaltaissa. Halliin tulee yli 40 viidenkymmenen neliön pyörösäiliötä, joissa kaloja kasvatetaan yksivuotiaista kaksivuotiaaksi, istutusikään asti. Kalanviljelyn siirtyminen kokonaan sisätiloihin helpottaa esimerkiksi kalatautien ehkäisemistä ja havaitsemista. JANNE RASIMUS
– Samalla kalat välttyvät lintujen ja muiden eläinten aiheuttamalta ylimääräiseltä stressiltä, Pukkila kuvailee.
Hankkeen yhteydessä tehostetaan myös lietteenpoistoa ja lietteen kierrätystä laitosalueella sekä parannetaan suodatusta. Toimilla halutaan pienentää laitoksen ympäristökuormitusta ja tehostaa toimintaa.
Voimalohen tuottamat istukaskalat ovat merilohta ja meritaimenta Iijoen ja Tornionjoen kannasta. Lohelle istutuskoko on vähintään 14 senttiä ja meritaimenen vähintään 18 senttiä. Kalat istutetaan Kemijoen ja Iijoen vesistöalueille. Mäti tulee Luonnonvarakeskukselta, ja sen hautomisvaihe käynnistyy talvella. Poikaset kasvavat lämpimässä vedessä, millä saadaan aikaistettua kriittistä starttivaihetta jopa kuukaudella.
Kalanviljelyn ammattilaiset puhuvat starttivaiheesta erityisellä painokkuudella. Se on hetki, jolloin juuri ruskuaispussinsa kuluttanut poikanen siirtyy ensimmäistä kertaa ulkoiseen ravintoon.
– Startti on hyvin kriittinen vaihe. Jos se menee mönkään, jää yksi vuosiluokka kokonaan kasvatuksesta pois. Siksi rehulla on tässä niin tärkeä rooli – sen täytyy toimia ja maistua kalalle heti alusta, selittää Pukkila.
Ossauskoskella on pitkä kokemus BioMarin starttirehuista, ja valinta on osoittautunut toimivaksi.
– BioMarin kelluva starttirehu on ollut todella hyvä tuote. Viljelijä näkee välittömästi, jos rehu alkaa jäämään pinnalle kellumaan – se on merkki, että kala ei syö. JANNE RASIMUS
BioMar on maailman johtava kalanrehuseosten valmistaja. Tanskalaisen yrityksen osaamista hyödynnetään myös kalanrehutuotteiden kehittämisessä Suomen olosuhteisiin. Kehitystyötä tehdään yhteistyössä kalanviljelijöiden kanssa – tavoitteena on tukea kalojen kasvua, rehunkäytön tehokkuutta sekä kalojen hyvinvointia.
Viljelijän ammattitaito ratkaisee
Tuotantopäälliköiden pitkistä urista kalanviljelyssä ja Voimalohessa on hyötyä.
– Viljelijän ammattitaito on ratkaisevassa roolissa ruokinnassa. Täytyy osata lukea kalaa ja parven käyttäytymistä, ja toimia, jos epäilyttää, että joku on pielessä, Vesa Rahikkala kertoo. JANNE RASIMUS
Ruokinnan optimointi vaatii jatkuvaa seurantaa: veden lämpötila, biomassan koko, parven aktiivisuus ja rehun kokoero suhteessa kalan kokoon vaikuttavat siihen, kuinka paljon ja milloin syötetään.
– Jos ruokahalu on kovaa ja olosuhteet hyvät, syötetään reilusti. Mutta jos kalat eivät syö, täytyy selvittää syy heti, painottaa Kari Pukkila.
Kalan hyvinvointi ohjaa kaikkea toimintaa viljelylaitoksissa. Parvitiheydet pidetään maltillisina, olosuhteita seurataan jatkuvasti ja tarvittaessa tehdään hoitotoimenpiteitä nopeasti. Uusi kasvatushalli on merkittävä investointi Ossauskosken laitoksen tulevaisuuteen.
– Kesällä 2025 meillä oli täällä jopa 26–27 asteen vedenlämpötiloja. Viime vuosina on joka kesä tehty uusi lämpötilaennätys. Hallissa on helpompi kontrolloida veden lämpötilaa, Pukkila kertoo. JANNE RASIMUS
Uudessa hallissa valaistus toteutetaan LED-valoilla, jotka seuraavat auringon mukaista ohjausta vuorokausivaihteluineen. Jokaisen altaan valaistus on säädettävissä erikseen, ja laitokselle on rakennettu myös hapetuskapasiteettia. Teknisen avun lisäksi kalanviljelylaitokselle kriittisiä ovat toimivat rehukuljetukset.
– Vaikka rehutilaus on välillä jäänyt tekemättä ja on tullut kiire, kyllä rehut ovat aina tulleet hyvin BioMarilta. On oleellista, että yhteistyö toimii, Pukkila muistuttaa.
Raasakan kalanviljelylaitoksen kollega puhuu BioMarin rehuista samalla vakaumuksella kuin Pukkila.
– Meillä on ollut monenlaisia rehuja ja toimittajia vuosien aikana. BioMar on ollut meille toimivin ratkaisu, Vesa Rahikkala komppaa.
Ala tarvitsee uusia osaajia
Sekä Pukkila että Rahikkala kantavat huolta alan tulevaisuudesta. Kalanviljelyn koulutus on supistunut, ja samaan aikaan kokenut sukupolvi on eläköitymässä. Raasakan laitoksella on tällä hetkellä kolme ympärivuotista vakituista työntekijää, kun laitoksen alkuvuosina väkeä oli aamuvuoroineen ja iltavuoroineen parikymmentäkin. Tuotantomäärät ovat samassa ajassa käytännössä tuplaantuneet. Kehitys kertoo siitä, miten kasvatustekniikka ja automatisointi ovat muuttaneet alaa, mutta myös siitä, kuinka tiukille henkilöstö venyy.
– Osaajille olisi kova tarve. Olemme viime aikoina rekrytoineet henkilöitä ilman alan koulutusta, mutta se ei ole ongelma, jos asenne ja innostus ovat kohdillaan. Voimme kuitenkin itse kouluttaa ja opastaa alalle, mutta alan laadukkaalle koulutukselle on kova tarve Rahikkala sanoo. JANNE RASIMUS
Kaksikko muistuttaa, ettei työ ole helppoa, mutta palkitsevaa se on.
– Tämä on vähän semmoinen elämäntapa-ala. Ei ole yhtään samanlaista päivää. Näissä hommissa saa olla luonnossa, kalojen kanssa ja nähdä työnsä tulokset, pohtii Rahikkala.
Työn tulokset näkyvät joka vuosi. Kalastajilta on tullut tänäkin keväänä paljon viestiä siitä, että istukkaita on noussut verkkoihin Kemijoen suulla ja Perämeren alueella. Vaelluskala palaa vaistomaisesti kotijokeensa. Luonto siis hoitaa paluun, jos ihminen auttaa kalan matkaan. JANNE RASIMUS
