CP-vammainen Juha Hentula on myynyt kaikkea “potkuhousuista perämoottoreihin” – Hentulan mukaan vammaisia pitäisi kannustaa enemmänkin yrittäjyyteen

JH-tukun yrittäjä Juha Hentula huomasi jo varhain, että CP-vammaisena ovet työmarkkinoille avautuivat vain harvoin, ja silloinkin työ saattoi olla pelkästään lyhytaikaista ja vaatia pitkiä siirtymiä, joihin töissä tienatut pennit nopeasti upposivat.

Hänellä on CP-vamma, joka vaikeuttaa liikkumista ja lihaskoordinaatiota. Myyntityössä siitä on hänelle kuitenkin vain vähäistä haittaa, korkeintaan suurten taakkojen liikuttamisessa.

– Se on ollut sellainen rasite, eikä työpaikkoja ole helpolla tullut. Mutta se onkin sitten ohjannut hyvin vahvasti lähtemään yrittäjäksi, Hentula kertoo.

CP-vamma ei ole estänyt Juha Hentulaa menestymästä myyntityössä, päinvastoin, se ohjasi hänet yrittäjyyteen. PETRI UUSITALO

Hentulalla kaupankäynti on aina ollut verissä. Hän laskee kokemuksensa lähtevän aivan partioajoista asti. Kun partiolaisten tehtävänä oli myydä joulukalentereita sekä -kynttilöitä, hän sai myytyä oman osuutensa paljon muita nopeammin.

– Loppujen lopuksi partionjohtaja joutui antamaan muiden myymättömiä tavaroita minulle, jotta ne saatiin myytyä. Taisin olla koko alueen paras myyjä, Hentula naurahtaa.

Omien sanojensa mukaan Hentula on myynyt tavaraa potkuhousuista perämoottoreihin asti. Yrittäjänä hän on pyrkinyt yhdistämään omia intohimojaan sekä bisnessilmää yhteen pakettiin.

– Perustimme jo vuonna 1987 kalastustarvikeliikkeen. Liikkeen perustin rakkaudesta lajiin ja harrastukseen, mutta muut yrittäjät eivät olleet mukana kauan, ja liike myytiin eteenpäin, Hentula kertoo.

Vaikka ensikosketus yrittäjyyteen oli lyhytaikainen, hän on nyt ollut JH-tukun yrittäjänä jo yli 20 vuoden ajan. JH-tukku on antenni- ja elektroniikkatuotteiden erikoisliike, joka myy tuotteita, joita harvoista paikoista löytää.

– Huomasin silloin, että Lappeenrannasta puuttuu liike, joka myisi antennituotteita suoraan kuluttajille. Asiakkaat ovat vahvasti meillä kuluttajapuolelta, mutta aika paljon on myös radioharrastajia sekä urakoitsijoita, jotka eivät halua olla aina matkapuhelinten varassa työmaalla, Hentula kertoo.

Hentulan liikkeessä on monta erikoistavaraa mitä muualta ei löydy. PETRI UUSITALO

Hentulan mielestä kehitysvammaisten yrittäjyys on “unohdettu potentiaali”. Hän on itse hyvä esimerkki siitä, että vammaisyrittäjyys voi kantaa pitkälle.

– Vammaisyrittäjyyteen pitäisi käyttää paljon enemmän voimavaroja. Sieltä löytyy paljon porukkaa, jotka ovat erittäin motivoituneita tekemään töitä, ja yrittäjyys antaa heille paljon mahdollisuuksia, Hentula kertoo.

Hentula on ajoittain opastanut muita kehitysvammaisia avamaan ovia yrittäjyyteen. PETRI UUSITALO

– Olen ajoittain toiminut jopa konsulttina Lappeenrannan yrityspalveluille, jos vammainen henkilö on ollut kiinnostunut yrittäjyydestä, eikä yrityspalveluiden henkilöstö ole välttämättä löytänyt vastauksia siihen, miten tämä mahdollistetaan, Hentula jatkaa.

Vammaisilla yrittäjillä voi olla erityistarpeita esimerkiksi liikkumisen kanssa. He voivat hankkia kuljetuspalveluita hyvinvointialueelta, mutta palvelu kattaa vain 18 kyytiä kuukaudessa. Se voi rajoittaa asiakaskuntaa vahvasti.

– Jos asiakkaita on paljon, nuo 18 kertaa voivat kulua jopa viikon sisällä. Olen auttanut siinä tapauksessa keksimään teknisiä ratkaisuja, miten asiakastapaamiset voidaan hoitaa esimerkiksi etäyhteyksien avulla, Hentula kertoo.

– Olen omien laskujeni mukaan auttanut noin kymmentä vammaisyrittäjää saamaan oman yrityksensä alkuun, Hentula laskeskelee.

Hentula ei aja pelkästään vammaisyrittäjien asiaa, vaan on vahvasti mukana myös yksinyrittäjien asioissa. Hän toimii Suomen Yrittäjien yksinyrittäjien valiokunnassa, joka edustaa kaikkia Suomen yksinyrittäjiä.

– Vaikka minullakin on tässä samoissa tiloissa kolme eri yrittäjää, olen kuitenkin yksinyrittäjä. Suomen Yrittäjien kautta pääsen edustamaan myös omaa yrittäjäryhmääni. Tällä hetkellä siellä on kaksi suurta asiaa, jotka puhuttavat; alv sekä yrittäjien eläkevakuutusten nousu, Hentula toteaa.