Kosken kuohu houkutteli Petri Rantasen takaisin ravintolayrittäjäksi

Kukapa nykyinen keski-ikäinen ei olisi nuorena haaveillut vip-jäsenyydestä kaupungin ykkös-yökerhoon, valintoja tekevän portsarin pestistä tai discopallon alla pyörivän esitanssijan roolista? Jotkut unelmoivat myös yökerhon perustamisesta. Petri Rantanen perusti oman klubin ja pyöritti sitä menestyksekkäästi Imatralla takavuosina.

Suosituimpina vuosina Night Club Bullsiin jonotettiin hartaasti – Rantasen mukaan parhaimmillaan ulkona oli yhtä paljon asiakkaita kuin sisällä oli asiakaspaikkoja eli 400. Ja se oli paljon 2000-luvun Imatralla. Rantanen on ollut yli kahden vuosikymmenen ajan muovaamassa kaupungin ravintola- ja yöelämää – ja tehnyt sen omalla, suoraviivaisella tyylillään.

2000-luvun yökerhohuuma kuuluu Bar&Cafe Kuohun omistajan yrityshistoriaan.

Yrittäjä syntyi Ruokolahdella, mutta muutti 18-vuotiaana Imatralle. Nuoruudessa yrittäjyys ei käynyt mielessäkään, vanhemmatkin tekivät töitä perinteisissä duunariammateissa.

– Kävin koulussa silloin, kun muistin. Olin kiltti, mutta erittäin vilkas lapsi. Paini onneksi pelasti miut pahanteolta, mies nauraa.

Miehen työurakin perustuu tavallaan painiin. Petri aloitti ravintolakoulun jälkeen työt legendaarisessa Kultakivessä Punkaharjulla. Ammatin sosiaalinen puoli tuntui heti omalta. Vuonna 2000 unelma omasta omasta ravintolasta toteutui, kun hän perusti yhdessä Emilio Urpalaisen ja Jouni Luokkasen kanssa yrityksen.

– Meitä oli kolme entistä painijaa, siitä tulee nimi Kolme Härkää Oy. Se oli hieno ruokapaikka, jossa oli ranskalainen kokki, joka teki tosi hyvää ruokaa. Mutta me ei oikein osattu myydä ruokaa. Tajuttiin, että pubi toimii paremmin, ja saatiin kolmessa kuukaudessa kuitattua aiemmat tappiot. Siitä alkoi uusi suunta ja pärjääminen, Rantanen kertoo.

Bullsin aika – Imatran yöelämän kultavuodet

Kun Imatran Koskenportin elokuvateatteri sulki ovensa, Rantasella ja kumppaneilla syntyi idea yökerhosta. Night Club Bulls avasi ovensa vuonna 2001 ja nousi nopeasti kaupungin suosituimmaksi illanviettopaikaksi.

Se oli huima paikka. Sinne mentiin sisään niin kuin johonkin kerrostaloon portaita alas, sitten sisällä oli 400 asiakaspaikkaa, Suomipop-baari, keskibaari ja disco, Petri listaa.

Rantasen mukaan Bullsin menestys perustui oikeaan ajoitukseen ja siihen, että tekijät olivat itsekin paikallisia nuoria. Yökerhossa esiintyi niin bändejä kuin kansainvälisiä DJ:tä, ja se oli ensimmäinen paikka Etelä-Karjalassa, jossa tanssittiin pöydillä.

Bullsilla oli oma futisjoukkuekin, viidennessä divarissa. Se kertoo siitä, miten sosiaaliset verkostot hyödytti myös yrittämistä, Rantanen paljastaa.

Miehen mukaan yökerhon pyörittäminen oli kova koulu yrittämiseen. Muotisuuntaukset muuttuivat nopeasti, samoin asiakaskunnan kiinnostus, ja kilpailu oli kovaa. Sedu Koskisen yökerho, joka myi kaljaa eurolla, oli lopullinen niitti Bullsin tarinalle. Yritys sulki ovensa vuonna 2006. Rantanen muistaa kuitenkin ajanjaksoa lämmöllä.

– Parasta koko hommassa oli nähdä, miten ihmiset viihtyivät omassa ravintolassa. Moni on tullut jälkeenpäin kertomaan, kuinka on tavannut puolisonsa siellä. Osa nykyisistä työntekijöistä on perua siltä ajalta. Me myös osasimme lopettaa ajoissa, ei jäänyt velkaa ja pystyimme jatkamaan muuta yritystoimintaa. Siitä opin, että riskit ja kasvu pitää tehdä hallitusti, eikä jääräpäisesti, kokenut yrittäjä selittää.

Kuohu – unelmien baari veden äärellä

Bullsin jälkeen Rantanen piti taukoa ravintolayrittäjyydestä, mutta veri veti takaisin. Vuonna 2011 hän avasi Bar & Cafe Kuohun, Imatrankosken rannalle. Idea paikkaan syntyi Riiassa, kun hän näki lomamatkallaan kauniilla paikalla sijaitsevan baarin ja halusi toteuttaa saman kotikaupungissaan.

Kun näin tämän paikan syksyllä iltavalaistuksessa ja tiesin heti, että tässä se on. Soitin kaupungin virkamiehelle ja kerroin ideani. Miulle kerrottiin, että paikka on jo vuokrattu. Onneksi sain myöhemmin tiedon, kun vuokrasopimus loppui.

Mies remontoi entistä grillikioskia isosti saadakseen siitä tarkoitukseensa sopivan. Alun perin Kuohun piti olla pieni ja tunnelmallinen paikka, mutta se kasvoi suosituksi. Nykyään Kuohu on kesäiltoina usein ääriään myöten täynnä.

Tähän paistaa aina aurinko, jos se paistaa ylipäänsä, Rantanen virnistää.

Talvisin on reilusti väljempää, mutta Rantanen on ideoinut kaikenlaista saadakseen väen liikkeelle, myös tammikuisina sunnuntaina.

– Meidän alppicurling-tapahtumat ovat vetäneet hyvin väkeä. Meillä on tuossa jäärata ihan lähellä, useampi joukkue kisaamassa, dj ja hirveä meininki. Siitä on tullut paljon kiitosta, yrittäjä iloitsee.

Nykyään Rantanen ei ole enää niin paljon mukana Kuohun päivittäisessä toiminnassa, koska vastuuta on siirretty tyttärelle. Mies kuitenkin viihtyy hyvin baarissaan, juttelee mielellään asiakkaiden kanssa ja ideoi uusia juttuja ravintolaan.

Pian 60 vuotta täyttävällä yrittäjälle olisi vielä myös yksi toteuttamaton ravintolaidea Imatralle. Se vain ei ole vielä tähän mennessä saanut kaupungilta siunausta.

– Miusta vanhaa rautatiesiltaa pitäisi hyödyntää. Vitsit, että laittaisin sinne tyhjän junan ravintolavaunun, tyyliin Marskin vaunun ja tekisin siitä baarin. Se olisi ihan mahtava vetonaula, ulkomaita myöten, Rantanen visioi.

Kalassa viihtyvä teenjuoja

Imatraa rakastava yrittäjä uskoo kaupungin tulevaisuuteen. Rantanen näkee mahdollisuuksia matkailussa, erityisesti urheilumatkailussa sekä vihreässä siirtymässä. Mutta oman kaupungin asiakkaat ovat tärkeitä myös.

– Meillä on esimerkiksi enemmän tapahtumia kuin Lappeenrannassa! Nyt pitäisi vain saada ihmiset sohvilta liikkeelle kahviloihin ja ravintoloihin. Suurin kilpailu käydään kotisohvan kanssa. Ja oikeasti ikääntyvää väestöä ei pidä unohtaa, rollaattorilla pitää päästä sisään. Kyllä Stora Ensolta eläköityneiltä rahaa löytyy, Rantanen huomauttaa.

Vaikka ravintolamaailma on ollut Rantasen intohimo, vapaa-ajalla hän viihtyy luonnossa.

– Kalastan kesät ja talvet. Laskettelemassa käyn kerran vuodessa YK-kavereiden kanssa. Ja arkisin juon aamuteet aina yrittäjäystävien kanssa jossain kahvilassa. Niin tuetaan paikallisia yrittäjiä, ei sitä kahvia ole pakko kotona aina keittää, heittää Rantanen lopuksi.

Oman kokemuksensa perusteella Petri pitää Imatraa yrittäjämyönteisenä kaupunkina.

Nyt on tietysti vaikeat ajat, kun raja on kiinni ja turistit puuttuvat. Mutta täällä on yrittäjille hyvä ilmapiiri, on tukea ja tietoa saatavilla. Miulla on kaikki toiminut aina hyvin.