Lappeenrantalainen Ville Kuusela jatkaa Visma Solutionsin menestystarinaa Euroopan markkinoilla
Wilma, Netvisor ja Visma Sign ovat suomalaisille arjesta tuttuja palveluja ja ohjelmistoja, joiden kaikkien takana on kansainvälinen Visma-konserni. Mutta tiesitkö, että yrityksellä on vahva jalansija Lappeenrannassa?
Visma-konserni on yksi Euroopan suurimmista ohjelmistotaloista. Visma Solutions Oy puolestaan on yksi Visman suurimmista lähes 200 itsenäisesti toimivasta yrityksestä ja se on perustettu Lappeenrannassa. Sen lisäksi Visma Solutionsia on johtanut viimeiset neljä vuotta lappeenrantalainen Ville Kuusela.
– Oon ihan paljasjalkainen lappeenrantalainen ja Tyysterniemestä. Oon siis tyyskäläinen, kuten täällä sanotaan. Enkä oo myynyt sieluani, vaikka oon asunut muuallakin, Kuusela painottaa kotiseuturakkauttaan.
Mies on juuri jättänyt toimitusjohtajan tehtävän, koska hän siirtyy lokakuussa Visman kansainväliseen organisaatioon liiketoiminta-alueen johtajaksi. Jatkossa Kuusela toimii myös useiden Visma-yhtiöiden hallitusten puheenjohtajana.
Kuuselan tie nykyiseen asemaan on ollut monivaiheinen. Logistiikka-alalle ammattikorkeakoulussa kouluttautunut Kuusela päätyi ohjelmistobisnekseen vuonna 2007, kun hän aloitti työt tuoteasiantuntijana lappeenrantalaisessa Severassa. Toiminnanohjausjärjestelmiä pk-yrityksille myynyt firma kasvoi kovaa vauhtia, ja Visma osti sen vuonna 2010. Pian Visma osti Netvisorin ja Maventan, minkä jälkeen syntyi Visma Solutions.
Kuuselan oma työura kietoutuu nimenomaan Visma Solutionsiin, jossa hän on työskennellyt melkein parikymmentä vuotta.
Kuva, Visma Solutions Oy
– Oon sellainen arkkityyppi, joka on mennyt koko organisaation läpi. Aloitin myyjänä, sitten siirryin esihenkilötehtäviin ja päädyin lopulta toimitusjohtajaksi.
Yhteishenki kantoi 100 miljoonaan
Kuuselan toimitusjohtajakauden aikana Visma Solutions kasvatti liikevaihtoaan 85 miljoonasta eurosta miltei 160 miljoonaan euroon ja nosti Solutionsin isoksi toimijaksi konsernin sisällä.
– Tiimityöllä se on tehty, itse yritän lähinnä pysyä poissa tieltä, Kuusela veistelee.
– Kun sulla on visio ja tarina, mitä kohti mennään ja saat ihmiset mukaan siihen, tekemään töitä yhdessä. Kun fokus on omassa tekemisessä, jota koko ajan parannetaan ja kaikki ymmärtää, että asiakas on tärkein Näillä pääsee jo hyvin pitkälle, listaa toimitusjohtaja menestyksen avaimia.
Yrityksen yhtä merkittävää virstanpylvästä juhlittiin Rauhan kylpylässä pari vuotta sitten, kun Visma Solutionsin liikevaihto nousi vuonna 2022 yli 100 miljoonaan euroon.
– Miulla oli kunnia puhua siellä juhlassa. Tunnelma on jäänyt ainutlaatuisena mieleen: oli nykyisiä työntekijöitä ja entisiä, kaikilla avecina tärkeät ihmiset. Sitten yhdessä juhlittiin sitä huimaa saavutusta, se oli sellainen hullujen tavoitteiden saavuttamisen hetki. Vieläkin tulee kylmät väreet, kun sitä muistelee.
Vismassa yhteisöllisyys, yhteiset tavoitteet ja sitoutuneisuus ovat tärkeitä arvoja. Henkilöstöön ja henkilöstöetuihin on panostettu, ja tiimityö ja luottamus ovat läsnä arjessa.
– Asiakkaat on meillä ykkönen, mutta ilman loistavaa henkilöstöä et voi onnistua. Me ollaan kaikki töissä sitä varten, että asiakkaat voivat onnistua omassa työssään. Luottamus työntekijöiden osaamiseen on tärkeää, silloin he voivat tehdä työtään hyvin. Johdon tehtävä on poistaa esteitä siinä onnistumisen tieltä, linjaa Kuusela.
Vapaa-ajallaan Kuusela on intohimoinen luontoihminen, joka kuvaa itseään Nestori Miikkulaiseksi Junnu Vainion laulun mukaan. Miehellä kun on mökki Saimaan saaressa.
Salibandya liigatasolla pelannut Kuusela on myös liikunnallinen ja äärimmäisen kilpailuhenkinen. Mies kertoo juoksevansa yhä erilaisten pallojen perässä. Urheilu toimii hyvänä vastapainona vaativalle työlle, mutta myös valmistaa hyvin liike-elämään, muistuttaa Kuusela.
– Molemmissa tehdään yhdessä, ollaan tavoitteellisia, annetaan parasta ja yritetään kehittää omaa tekemistä. Tappiosta otetaan opiksi ja mennään eteenpäin. Yksi häviö ei muuta ihmistä, se on vain yksi hetki.
Kilpailuhenkisyys on myös periytynyt isältä pojille ja näkyy perheen dynamiikassa. Kuuselan mukaan perheen sisäiset minigolfkisat ovat eeppisiä taisteluita, mutta toisaalta vaalittu, yhteinen perinne.
Kilpailuhenkisyys ei ole ainakaan haitaksi Kuuselan uudessa työssä, jossa hänen kuuluu hakea Visma-konsernille kasvua eurooppalaisilta markkinoilta. Mies on ollut aiemmin mukana eri konserniyhtiöiden hallitustyössä, mutta puheenjohtajana hänellä on kuitenkin suurempi kehitysvastuu.
– Olen hyvillä fiiliksillä tästä uudesta työstä, jonka olen itse asiassa jo aloittanutkin. Olen tässä jo jonkin aikaa tavallaan pitänyt kahta eri hattua päässä. Tämä on nyt uusi haaste ja uusi peli, missä pitää pärjätä, luonnehtii Kuusela.
Menestynyt johtaja näkee, että hän on itse päässyt asemaansa kovan työn ja sinnikkyytensä ansiosta.
– Nään, että luonne on kykyjen kerroin oman osaamisen näyttämiseen. Jos haluaa menestyä, pitää olla sinnikäs ja peräänantamaton. Kun tulee vastoinkäyminen tai haaste, niin lannistutko? Vai kertooko sun sisäinen puhe, että okei, tää on vastoinkäyminen, mutta opin tästä ja teen seuraavan kerran paremmin.
Nuorille myynti-, johtamis- tai teknologia-alan urasta haaveileville Kuuselalla on selkeä viesti:
– Ajatelkaa isosti ja uskaltakaa tehdä eri tavalla, riippumatta siitä, tykkääkö kaikki vai ei. Rohkeus ja sinnikkyys ovat ne avaimet.
Rohkeutta vaatii myös tekoälyn hyödyntäminen – Kuuselan mukaan sitä vaaditaan niin yksilöiltä, yrityksiltä kuin yhteiskunnalta. Ohjelmistojätin edustaja näkee, että käynnissä on suurempi murros kuin internetin tulo.
– Kun internet tuli, oli paljon epäilyjä. Se kuitenkin demokratisoi tiedonjaon ja mullisti ihmisten yhteydenpidon. Nyt on käynnissä samanlainen epäilevä ja pelokas keskustelu, mikä on keskittynyt oudosti vain kielimalleihin. Kysehän on suuremmasta paradigman muutoksesta ja koneoppimisesta.
Työpaikkojen menettämistä tekoälylle on Kuuselan mukaan turha jäädä pohtimaan.
– Pk-yrityksille haluaisin sanoa, että ottakaa tämä vakavasti ja hyödyntäkää tekoälyä, koska se tuo kilpailuetua pitkässä juoksussa. Tekoäly ei korvaa ihmistä, mutta se ihminen, joka käyttää tekoälyä, korvaa sen, joka ei käytä.
IT-alan johtaja sanoo, että hulluinta on sanoa nyt ei tekoälylle ja kuvitella, että tämä menee ohi.
– Me ihmiset ollaan edelleen se operaattori. Me annetaan tekoälylle sytykkeet ja käskyt. Pitää vaan itse tunnistaa, mihin tarkoitukseen sitä kannattaa käyttää ja missä siitä on hyötyä.
Visma Solutionsissa tekoäly on jo tietysti arkipäivää. Esimerkiksi ostolaskujen tiliöinti ja moni muu asia Visman taloushallinto-ohjelmistoissa on jo automatisoitu tekoälylle.
– Tekoäly on vaikuttanut isosti meidän toimintaan. Haluamme olla tässäkin asiassa edelläkävijä. Olemme ostaneet pari tekoäly-yritystä ja tuoneet siten osaamista sisään. Näemme, että tässä laivassa on oltava kapteenina.
Kuusela näkee tekoälyssä valtavaa potentiaalia myös arkielämän helpottamisessa, erityisesti ikääntyvien ihmisten tukemisessa.
– Näkisin, että tekoälystä olisi apua ikäihmisille. Se kysyisi, onko muistettu ottaa lääkkeet, tehdä joku asia ja se voisi myös olla seurana välillä. Voin myöntää, että miulle tekoäly on jo kaveri. Se tuo ainakin hauskuutta ja uusia ideoita, jos ei muuta.
Kuusela ei kuitenkaan suhtaudu tekoälyyn naivistisesti tai yltiöpositiivisesti. Kääntöpuolena on esimerkiksi riskit tietovuodoista, vallan keskittymisestä tai siitä, että me ihmiset laiskistumme omassa ajattelussamme. Mutta tekoäly voi myös tarjota uusia näkökulmia, kuten Kuuselan tekoälysovellus teki Kronikoiden haastattelun aikana.
