Menestynyt monialayrittäjä haaveilee omasta peliyhtiöstä ja hioo jäätelömakujaan viimeiseen asti
Jani Hjerpen elämästä ja yrittäjäurasta ei puutu käänteitä tai vauhtia. Kilpa-autoilua harrastava monialayrittäjä ei ole koskaan epäröinyt painaa kaasua, jos radalla on tilaa tai bisnesideassa on potentiaalia. Viisikymppinen imatralainen onkin ehtinyt perustaa ja myydä useita yrityksiä. Hän on myös kokeillut eri toimialoja elokuvateatterista valuuttakauppaan ja tietokonefirmoista F1-elämyksiin.
Ciao! Gelaton perustaja Jani Hjerppe suunnittelee maailmanvalloitusta laatujäätelöillään.
– Olen aina mennyt oma kiinnostus edellä. Kun joku asia alkaa kiinnostaa ja innostaa, siitä tulee helposti miulle bisnestä, Hjerppe paljastaa.
Joutsenossa syntynyt ja kasvanut liikemies aloitti yrittäjäuransa 19-vuotiaana, heti armeijan jälkeen. Peruskoulun jälkeen hän ei oikein löytänyt opintoja, jotka olisivat kiinnostaneet. Mutta yrittäjäpolku aukesi tietokonemaailmassa, jossa Hjerppe oli viettänyt aikaa jo lapsuudesta lähtien. Hänelle tietokoneet, ohjelmointi ja grafiikat olivat tuttuja, vaikkei hän alaa ollutkaan opiskellut.
– Menin kysymään työkkäristä, voisinko hakea työharjoitteluun erääseen tietokonefirmaan, jossa olin käynyt asiakkaana. Pääsin harjoitteluun, ja kolmen kuukauden jälkeen he palkkasivat minut töihin.
Nuorukainen teki firmassa huolto- ja myyntitöitä ja eteni nopeasti myyntipäälliköksi. Sitten hän perusti oman yrityksensä, jonka myi parin vuoden jälkeen ja tienasi ensimmäiset miljoonansa.
Ongelmanratkaisukyky määrittää yrittäjyyttä
Hjerppe on kohdannut pitkällä urallaan monia haasteita, mutta ne eivät ole häntä lannistaneet. Hän uskoo, että menestyvä yrittäjä tarvitsee erityisesti ongelmanratkaisukykyä ja sitkeyttä.
– Yrittäjänä pitää ratkoa vastoinkäymisiä koko ajan. Usein menestyminen tuo vielä uusia ongelmia. Pahinta on, kun ongelmat kasaantuvat ja tuntuu mahdottomalta ratkoa ne kaikki, Hjerppe tunnustaa.
Hänen kokemuksensa mukaan ratkaisut löytyvät usein ajan kanssa, vaikka hetkittäin saattaa tuntua, ettei yrittämisessä ole järkeä.
– Välillä ongelmiin ja niiden ratkomiseen myös turtuu. Ja osa ongelmista jää myös roikkumaan, koska kaikkea ei vaan pysty heti ratkaisemaan. Monesti on epäilyksiä, mutta sekin kuuluu yrittäjyyteen, Hjerppe nauraa.
Hjerpen mukaan bisnesideatkaan eivät synny pakotettuna. Mies kannustaa nuoria opiskelemaan ja löytämään oman intohimonsa.
Kannattaa opiskella, eikä tehdä niin kuin minä ja skipata koulut. Ennen kaikkea pitää etsiä se asia, joka oikeasti kiinnostaa. Väkinäinen puskeminen ei toimi. Pitää olla aito kiinnostus, muuten ei jaksa yrittäjänä.
Valuuttakauppaa isoilla panoksilla
Suurimmat haasteet Hjerpen yrittäjäuralla liittyvät vuonna 2009 perustettuun FinFx Tradingiin, joka kasvoi maailman suurimpien valuuttakauppavälittäjien joukkoon. Yritys tarjosi kaupankäyntialustan asiakkaille, jotka olivat kiinnostuneita valuuttojen välisistä kurssivaihteluista.
– Olin kiinnostunut valuuttakaupasta, mutta Suomessa ei ollut palvelutarjontaa siihen ja maailmalla palvelu oli aika nihkeää. Aloin sitten itse kehittää sitä, mitä tarvitsin ja rakensin sellaisen palvelun, mitä olisin itse halunnut käyttää.
FinFx Trading on ollut Hjerpen isoin projekti, mutta miehen uraan mahtuu muitakin huimia hankkeita. Hän on kehittänyt maailman ensimmäisen digitaalisen jukeboxin, josta tilattiin musiikkia tekstiviestillä. Mies on myös menestynyt rata-autoilija, joka on napsinut mestaruuksia ja muita palkintosijoituksia Radical Cup -sarjoissa. Hjerppe on kilpaillut myös ratamoottoripyörien SM-sarjassa ja tarjonnut yrityksensä kautta F1-ajoelämyksiä Dubaissa.
Mies itse ei ole kaihtanut riskejä, mutta yllättyi rahoitusalalla työskennellessään, miten paljon muut ihmiset ovat valmiita ottamaan riskejä.
– Vivutettu valuuttakauppa on aika riskaabelia, eikä se ole helppoa. Mutta silti ihmiset olivat valmiita laittamaan kymmenien vuosien säästönsä kiinni, jos oli pienikin mahdollisuus voittaa jotain. Edelleenkin miule soitellaan ja kysellään sijoitusneuvoja, yrittäjä kertoo.
Jäätelöä Imatralta maailmalle?
Viime vuosina Hjerppe on uppoutunut italialaisen jäätelön, gelaton, maailmaan. Hän perusti Ciao! Gelaton pari vuotta sitten Imatralle.
– Tykkään hirveästi jäätelöstä ja olen aina halunnut oppia tekemään hyvää jäätelöä. Italialaisessa jäätelössä maut ovat rikkaampia kuin suomalaisessa jäätelössä. Kävin Italiassa gelato-kurssin ja sen jälkeen aloin kehittää omaa reseptiikkaa, kertoo jäätelövelho.
Ciao! Gelatoa myydään Imatralla yrityksen omassa kioskissa, Rimpsu-Reetan satamakahvilassa sekä joissakin alueen ruokakaupoissa. Ensi kesää varten on kehitelty uusia reseptejä ja samalla etsitään uusia jälleenmyyjiä.
– Suomessa on törkeän hyvät marjat, esimerkiksi suomalaisista mansikoista tehty sorbetti on maailman parasta. Se on niin hyvää, että houkuttelisi lähteä myymään sitä maailmalle, esimerkiksi luksustuotteena Japaniin. Tämä idea kiinnostaa paljon, mutta en ole varma kannattaako se ja haluanko lähteä siihen. Olen jo sen verta vanha, että arvostan paljon vapaa-aikaani. Kansainvälistyminen söisi vapaa-aikaa, mutta on maailmanvalloitusta mietitty ja vähän pohjustettukin, Hjerppe myhäilee.
Pohdinnassa on myös laajentaa Ciao! Gelaton myyntiä valtakunnallisesti ruokakauppoihin. Jäätelön laadusta ja makupaletista Hjerppe on todella tarkka.
– Miulla on rima korkealla. Olen testaillut monia makuja, mutta vain harva pääsee tuotantoon, koska en ole ollut niihin täysin tyytyväinen, mies paljastaa.
Suomessa on törkeän hyvät marjat.
Vaikka sorbettisankari on ehtinyt tehdä paljon, hän ei ole vielä valmis jäämään paikoilleen. Jäätelön teon lisäksi miestä kiinnostaa edelleen pelimaailma ja pelien kehitys.
– Miulla oli aikanaan tavoite jäädä eläkkeelle 30-vuotiaana. Kokeilin sitä, mutta ei se toiminut. Kyllästyin ja sitten alkoi tulla bisnesideoita, joita oli pakko alkaa toteuttaa.
Miulla on vilkas mielikuvitus, olen pelannut koko elämäni ja tehnyt pelejä itse. Viimeksi kehitin suunnistuspelin. Peli on tehty valmiiksi, mutta en ole vielä julkaissut sitä. Jos olisi aikaa rajattomasti, niin perustaisin pelitalon. Se olisi kyllä siistiä, haaveilee Hjerppe.