Tiedettä, tarinoita ja tuotteistamista – Saimaa UNESCO Global Geopark tuo esiin Saimaan ainutlaatuisen luonnon ja kulttuurin

Kuinka moni imatralainen tai muu Saimaan rannalla asuva tietää, että alue on geologisesti ainutlaatuinen maailman mittakaavassa. Paljon vettä ja kaunista luontoa, mutta mitä sitten? Mikko Ikävalkoa ei kyllästytä puhua Saimaan hienouksista: muinaismeren historiasta, gneissivuoristosta tai harjusaarien vesistölabyrintista. Saimaa UNESCO Global Geoparkin toiminnanjohtajana hänen kuuluu myydä ja markkinoida aluetta luontomatkailu- ja kulttuurikohteena.

Toiminnanjohtaja Mikko Ikävalko haluaa tehdä Saimaasta tunnetun maailmalla.

– Meidän tehtävä on auttaa ihmisiä lukemaan ja arvostamaan Saimaan luontoa. Meidän pitää tuotteistaa se niin, että sekä asukkaat että matkailijat pääsevät kokemaan sen tarinan. Geopark on aluekehittäjä, mutta ei perinteisessä mielessä. Me tuodaan Unescon arvot näkyväksi täällä paikallisesti – tiede, koulutus ja kulttuuri ovat meidän tukijalkoja, Ikävalko selittää Geoparkin roolia.

UNESCO Global Geoparkit ovat rinnastettavissa kansallispuistoihin ja UNESCOn maailmanperintökohteisiin. Muita geoparkeja Suomessa ovat esimerkiksi Rokua Geopark Oulun seudulla ja Salpausselkä Geopark Päijät-Hämeessä.

Lappeenrantalainen, Imatralla töissä käyvä Ikävalko on toiminut Geoparkin toiminnanjohtajana vuodesta 2022. Mikon aiempi työura liittyy vahvasti liikuntaan – hän työskenteli Etelä-Karjalan Liikunnassa ja Urheilu ry:ssä 20 vuotta.

– Käytännössä oon noussut portaalta portaille liikunta-alalla. Opiskelin nuorena Vierumäellä liikunnanohjaajaksi ja myöhemmin tein ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon urheilujohtamisesta, mikä tukee hyvin tätä nykyistä työtä, kertoo Ikävalko.

Geopark – enemmän kuin matkailua

Saimaa UNESCO Global Geopark on osa maailmanlaajuista verkostoa, johon kuuluu 213 geoparkia eri puolilta maailmaa. Saimaa Geopark toimii yhdeksän kunnan alueella Etelä-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Työkenttä on laaja: kouluyhteistyötä, yhteisytyöhankkeita, matkailun kehittämistä, kestävän kehityksen tukemista ja kansainvälistä verkostotyötä.

Ikävalko näkee työnsä ennen kaikkea mahdollisuutena yhdistää paikallinen voima ja kansainvälinen näkyvyys.

– Meidän tehtävä on rakentaa siltoja luonnon, kulttuurin ja ihmisten välillä. Ja Saimaa tarjoaa siihen ainutlaatuisen alustan. Monesti Geopark sekoitetaan geokätköilyyn tai ajatellaan, että kyse on vain kallioista ja kivistä. Me ollaan paljon enemmän: kehitetään toimintaa, tuodaan innovaatioita opetukseen ja välitetään Saimaan tarinaa. Me halutaan lisätä kotiseutuylpeyttä alueella, Mikko painottaa.

Geoparkilla tarkoitetaan yhtenäistä maantieteellistä aluetta, joka sisältää kansainvälisesti merkittäviä geologisia kohteita. Geopark kertoo maiseman syntytarinaa ja nostaa esille alueen kohteita sekä paikallisia tuotteita ja palveluita. Unesco puolestaan on YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestö.

Yksi Ikävalkon työuran merkittävimmistä hetkistä oli viimekesäinen arviointi Saimaan Geoparkin toiminnasta.

– Se evaluointiviikko oli tosi tärkeä meille. Kyseessä oli UNESCO Global Geopark -statuksen kansainvälinen arviointi, johon liittyi tarkkaa raportointia siitä, mitä neljän vuoden aikana oli tehty. Se meni meiltä täydellisesti. Sää oli kohdillaan, kohteet loistokunnossa ja saimme paljon positiivista palautetta arvioijilta – espanjalaiselta ja malesialaiselta asiantuntijalta, puistonjohtaja kehaisee.

Onnistunut evaluointiviikko on osaltaan ollut siivittämässä myös sitä, että Saimaa valittiin kansainvälisen konferenssin pitopaikaksi. Vuonna 2026 Lappeenrannassa tullaan järjestämään Euroopan geoparkkien konferenssi, joka tuo alueelle yli 300 vierasta.

Työnsä vastapainoksi Ikävalko rentoutuu luonnossa. Miehen vapaa-aikaan kuuluu muun muassa kalastus, melonta, pyöräily ja mökkeily.

– Oon aina ollut vähän semmoinen, etten meinaa pysyä paikoillani. Tykkään tehdä ja touhuta. Ehkä nyt alan opetella sitä, että tämä hetki on se tärkein, eikä aina tarvitse kiirehtiä seuraavaan, ulkoiluintoilija pohtii.

Mikolla on tietysti omat lempipaikkansa Saimaan alueella.

– Sarviniemi on ehdottomasti yksi rakkaimmista. Upeat maisemat, rauhallinen tunnelma ja hyvät puitteet – se on paikka, jossa arki unohtuu. Vaikka se onkin työpaikka, se ei siltä tunnu yhtään.

Ruokatarinat rikastavat luontokokemusta

Geoparkin tehtäviin kuuluu tuoda esiin paikallista kulttuuria ja paikallisia vahvuuksia sekä vahvistaa alueen arvostusta, identiteettiä sekä elinvoimaa. Tähän liittyy uusi GEOfood-hanke, jolla rakennetaan alueellista lähiruokabrändiä sekä kehitetään ruokamatkailua.

Ikävalkon mukaan GEOfood-brändissä geologinen perintö liitetään lähiruokaan ja samalla kehitetään matkailuyrittäjien ja ruokaketjun eri toimijoiden yhteistyötä.

– GEOfood ei ole vain ruokaa – se on osa elämystä, se täydentää retkeilykokemuksen tai kulttuurielämyksen makumuistolla. Meillä on täällä paljon potentiaalisia toimijoita, kuten Rimpsu-Reetta, Koskenkulman hunaja ja Tiittalan kartano Sulkavalla. Parhaillaan yrittäjien kanssa käydään keskustelua tulevasta yhteistyöstä, Mikko kertoo.

Ikävalko painottaa, ettei tarkoituksena ole kilpailla muiden ruokabrändien, kuten esimerkiksi Karelia à la Carten kanssa. GEOfood täydentää alueen ruokakulttuuria.

Geoparkilla on tällä hetkellä useita muitakin hankkeita käynnissä. Matkailun saavutettavuutta kehittävä Aarrekartta-hanke, Saimaa Film Festival -yhteistyö sekä EU:n Central Baltic -ohjelmaan liittyvä virtuaalimatkailun kehittämishanke.

Virtuaalimatkailu on kasvava trendi maailmalla. Virtuaalitodellisuuden sekä 360 asteen matkailuvideoiden avulla, voidaan välittää kuluttajille Suomen luonnon tarjoamia elämyksiä entistäkin monipuolisemmin.

– Tulevaisuudessa meidän kohteita voi kokea kotisohvalta käsin – ja samalla se voi innostaa ihmisiä tulemaan paikan päälle, toiminnanjohtaja uskoo.

Luontoarvot ja kestävä kehitys ovat Mikolle tärkeitä arvoja myös yksityiselämässä.

– Me ollaan täällä vaan hetki, ja meidän velvollisuus on säilyttää tämä ympäristö tuleville sukupolville. Yritän tehdä arjessa viisaita valintoja, mutta valitettavasti joudun ajamaan paljon autolla. Mökillä on helppo palata perusasioihin, kun yksinkertainen riittää, eikä kaiken tarvitse olla suurta tai kallista.

Erämuseo tarvitaan Imatralle

Ikävalko näkee Saimaan alueen tulevaisuuden myönteisenä – haasteista huolimatta.

– Tietysti geopoliittinen tilanne vaikuttaa kaikkeen, erityisesti täällä Itä-Suomessa. Mutta ainutlaatuinen luonto, järvialue ja vihreän siirtymän edelläkävijyys tekevät meistä kiinnostavan matkailukohteen. Meidän pitäisi rohkeasti nähdä Saimaa vahvana vaihtoehtona, joka pystyy haastamaan jopa Lapin. Imatrahan on matkailun koti.

Toiminnanjohtajan toivelistalla on Erä- ja luontokulttuurimuseon rakentuminen Imatralle. Hanke on vihdoin nytkähtämässä eteenpäin.

– Näen, että museosta voisi tulla myös meidän geoparkin kotipesä. Vierailijakeskus, jonka ympärille syntyisi uusia yrityksiä ja palveluita.

Tällä hetkellä geoparkin opastuskeskus on kulttuuritalo Virran alakerrassa, jossa Ikävalko kannustaa kaikkia vierailemaan.

– Meidän kompaktissa opastuskeskuksessa on luettavaa, katseltavaa, kosketeltavaa materiaalia, ja myös virtuaaliesityksiä kolmella näytöllä. Tarinaa kohteista ja jääkauden tapahtumista, Mikko listaa.

Geoparkin luontokohteissa voi vierailla kuka vain, ilmaiseksi. 65 kohteessa yhdistyvät geologia sekä kulttuuriperintö. Kohdelistalla ovat esimerkiksi Imatrankoski, Huuhaan hiekkaranta, Astuvansalmen kalliomaalaukset, Ruokolahden Kummakivi, Lappeenrannan linnoitus, Saimaan kanava ja lukuisia muita.

Saimaa ei ole pelkkä järvi, se on tarina. Me halutaan tehdä tästä alueesta vetovoimainen niin matkailijoille kuin paikallisillekin. Rakennetaan yhdessä sellainen Saimaa, josta voi olla ylpeä, Ikävalko summaa.