Kun puhtaudesta tuli elämäntyö: Pyykkitytön Taina Konttisen yrittäjäura on kestänyt kolme tahraista vuosikymmentä

Kun Taina Konttinen tarttuu tahraiseen vaatteeseen, hänen silmänsä alkavat välittömästi analysoida: mikä tahra, mikä materiaali, mikä käsittely. Kolmenkymmenen vuoden kokemuksella hän näkee sekunneissa sen, mitä monet meistä tuskailevat kotona tuntien tai päivien ajan.

Pyykkityttö-pesulan perustaja on rakentanut elämäntyönsä niistä asioista, jotka monille meistä ovat vain välttämättömiä kotitöitä. Pesulan toiminnassa yhdistyvät vuosikymmenten kokemus, asiakaslähtöisyys ja aito välittäminen.

– Tykkään, kun jokainen päivä on erilainen. Tylsistyisin toimistotyössä. Täällä opin joka päivä jotain uutta tai sitten muistan jonkun vanhan jutun ikään kuin uutena, yrittäjä naurahtaa.

Konttinen on kotoisin Mansikkalasta ja hän on asunut suurimman osan elämästään Imatralla. Ensimmäisen pesulansa hän perusti kuitenkin Lappeenrantaan 1990-luvun alussa. Kaupungista puuttui silloin itsepalvelupesula matoille. Myöhemmin pesulapalvelut laajenivat ja koko yritystoiminta laajeni Imatralle, kun Taina osti Karhumäen pesulan vuonna 2006. 

Ennen yrittäjyyttään Taina työskenteli muun muassa vaatetustehtaalla ja Stora Ensolla, mutta yrittäjäksi ryhtyminen oli kuitenkin selkeä valinta. Tänä päivänä Pyykkitytössä on Etelä-Karjalan ainoa putkilinko sekä laakapestävien mattojen tasopesukone. Konttinen haluaa palvella asiakkaitaan laadukkaasti.

– Haluan tehä työni mahdollisimman hyvin. En voisi antaa asiakkaalle huonosti pestyä tai tehtyä, Taina korostaa.

Pyykkityttö tarjoaa myös kuljetuspalvelua, joka helpottaa erityisesti autottomien ja ikääntyneiden asiakkaiden arkea. Mikä muu erottaa Pyykkitytön muista pesuloista?

– Ainakin se, että meillä on yli 30 vuoden kokemus. Ja tietysti tää henkilökohtainen palvelu. Oon yleensä ite aina paikalla Imatralla tai Lappeenrannassa, Konttinen tähdentää.

Myös Tainan tytär Viivi kuvailee äitiään laatutietoiseksi:

– Jos oon itse ostamassa vaikka jotain vaatetta tai lakanoita, niin usein soitan äidille silleen, että onko tää hyvä. Äiti aina kysyy, että mitä materiaalia se on ja onko saumat ommeltu suoraan, Viivi paljastaa.

Tahroja ratkomassa

Taina nauttii työssään ongelmanratkaisusta, ja vuosikymmenten varrella hän on oppinut käsittelemään mitä erilaisimpia tahroja ja materiaaleja. Mutta onnistuminen vaatii myös alan kehityksen seuraamista.

– Aina tulee uusia pesutapoja. Nyt ollaan menossa otsonointi-kurssille toukokuussa, kertoo tahratohtori.

Myös Pyykkityttö on kärsinyt koronavuosista ja Ukrainan sodan vaikutuksesta asiakasvirtaan. Silti Taina suhtautuu tulevaisuuteen toiveikkaasti.

– Myö eletään toivossa, että tää maailma tästä tasoittuu. Että tulisi lisää asiakkaita. 

Kaikki muutokset asiakkaiden käyttäytymisessä eivät kuitenkaan johdu maailman kriiseistä.

– Ihmiset tekee etätöitä nykyään niin paljon, että niillä on aikaa pestä pyykkiä kotonaan. Samasta syystä pidetään vähemmän pukuja ja jakkuja, niin on vähemmän kemiallisen pesun tarvetta. Ja on harmi, jos nuoriso tottuu aasialaisten verkkokauppojen pikamuotiin ja vaatteisiin, jotka eivät kestä edes yhtä normaalia pesua, murehtii Konttinen.

Koska Konttisella on pitkä yrittäjäura takanaan, on hänellä annettavaa nuoremmille. Hän jakaakin auliisti neuvojaan ja on toiminut jo mentorina. 

– Meillä oli juuri äsken työharjoittelussa nuori, joka aikoo perustaa vastaavan yrityksen kotiseudulleen Pohjois-Suomeen. Tällainen auttaminen on itelleni luonnollista ja mukavaa toimintaa, kertoo Taina.

Konttisen mukaan onkin tärkeä saada yrittäjyyden alkutaipaleelle ylipäänsä jonkinlainen tukija tai auttaja. 

– Miun aikaan pankilta sai paljon neuvoja, mikä oli tärkeää. Mutta onpa se neuvoja tuttu yrittäjä tai joku vaikka kaupungin yrittäjäpalveluista, kannattaa neuvoja kuunnella, vakuuttaa Taina.

Pesulayrittäjän tyypillinen työpäivä alkaa kymmeneltä koneiden käynnistämisellä. Päivä kuluu pyykkien vastaanotossa, pesussa, kuivauksessa ja viimeistelyssä. Kotiin Taina lähtee usein illalla viiden, kuuden aikaan. Vapaa-ajallaan Taina rentoutuu kotona tai viettää aikaa ystäviensä kanssa.

– Käyn Puumalassa mökillä, teatterissa, elokuvissa ja ulkona syömässä. Mie nautin tällaisista asioista, yrittäjä kertoo.

– En suutu enää ehkä niin herkästi, jos on joku asia, joka ei meekään niinku miun mielen mukaan, Taina virnistää.

Yrittäjyys on opettanut kärsimättömälle luonteelle myös armollisuutta.

Edellinen
Edellinen

Ivonranta-projekti tuo iloa Vesa Venäläiselle, vaikkei yrittäjä enää uusia haasteita etsinytkään

Seuraava
Seuraava

Tuen Grillin perinnettä jatkamassa – Laura Iivonen pitää lappeenrantalaista grillikulttuuria elossa