Imatra-kuvan edistäjänä palkittu yrittäjä Tuomas Rautio: ”Laittakaa peitto heilumaan ja turvatkaa Etelä-Karjalan tulevaisuus”
Torppari Yhtiöiden perustaja ja kauppakeskus Mansikkapaikan omistaja, yrittäjä Tuomas Rautio sai elokuussa Imatran kaupungilta palkinnon vuoden 2025 myönteisen Imatra-kuvan edistäjänä. Palkinto myönnetään taholle, joka on omalla toiminnallaan edistänyt myönteistä Imatra-kuvaa sekä paikallisesti että valtakunnallisesti.
Palkintoon kuuluvat kunniakirja ja 500 euron rahapalkinto, jonka Rautio palautti takaisin kaupungille.
Sanotaan, ettei kaivosta voi nostaa enempää vettä kuin siellä on. Kaupungin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa en voi ottaa rahoja vastaan, vaikka ei se summa kaupunkia pelasta. Mutta ei se minunkaan taloutta pelasta. Tämä on miulle periaatekysymys, perustelee Rautio.
Palkittu yrittäjä harmittelee, ettei päässyt paikan päälle tunnustusta vastaanottamaan. Lapsille luvattu meno meni palkitsemisen yli, mikä ei yllätä perheuskollisuudestaan tunnetun miehen kohdalla. Itse tunnustus on Rautiolle kuitenkin tärkeä.
– Kiitoksia Imatralle ja asukkaille. Enpä olisi nuorena uskonut joskus tämmöistä saavani, eikä varmaan kovin moni mukaan, toteaa yrittäjä lakonisesti.
Hauska yhteensattuma on, että kesäkuussa Kronikat haastattelussa Rautio kertoi olevansa valmis Vuoden Tyrijä -palkintoon. Itseironiaa rakastava yrittäjä paljasti silloin tietävänsä, että hänen menestymismahdollisuuksiaan kauppakeskus Mansikkapaikan kanssa epäillään suuresti. Imatran kaupungin palkintoperusteluissa nostettiin esiin nimenomaan Raution ansiot kauppakeskus Mansikkapaikan nostamisesta uuteen kukoistukseen.
Toisaalta epäilykset ja kyseenalaistaminen ovat polttoainetta Raution toiminnalle.
– Miulla on niin helvetin iso ego, etten kestä sitä, jos jotkut rupeaa nauramaan, että ei se pystynyt. Ei tässä mitään ydinfysiikkaa tarvita, eikä ole tarvittu.
Kauppakeskus Mansikkapaikan avajaiset kesäkuussa 2025.
Rautio nappasi jo yhden pokaalin Imatralla ja nyt tyrkyllä on toinen maakuntatasolla. Hän on yksi seitsemästä ehdokkaasta vuoden 2025 Etelä-Karjala-palkinnon saajaksi. Etelä-Karjala-palkinto annetaan henkilölle, joka edistää, uudistaa ja monipuolistaa maakunnan elinkeinoelämää ja aluetaloutta. Kilpailun yleisöäänestys on avoinna 22. syyskuuta asti Etelä-Karjalan liiton verkkosivuilla.
– Mietin pitkään suostunko ehdokkaaksi. Ajattelin sitten, että Imatra on vaisusti edustettuna kisassa. Siellähän on vain Virkkukoukkusen Tiina ehdolla. Sitten päätin lähteä Tiinan avuksi, että saataisiin Imatralle ääniä. Tärkeintähän on, että näytetään lappeenrantalaisille, mistä kana kusee, uhoaa Rautio.
Rakennusalan yrittäjä ja kiinteistösijoittaja paljastaa ihailevansa Tiina Kärkäs-Sundia, joka on luovan alan yrittäjänä ja VirQ:n perustajana niittänyt mainetta kansainvälisestikin.
– Tiina on tehnyt kovaa duunia ja siellä on hyvä brändi. Toivon, että Tiina voittaa sen homman.
Rautio ei ole kuitenkaan valmis ohjaamaan omia ääniään Tiinalle.
– Hugo & Helmi -kahvilan Mikko Kenttämaa oli niin innoissaan tästä ehdokkuudesta, että lupasi tuhannelle ensimmäiselle ilmaiset munkkikahvit vaalivoiton kunniaksi. Ja mie haluun nähä, miten kahvila Mansikkapaikassa pursuaa väkeä ja miten Mikon kassa kuivuu. Joten käykäähän äänestämässä!
Lopputuloksesta riippumatta Rautio haluaa muistuttaa asukkaiden vastuusta kaupungin elinvoimaisuuden suhteen.
– Haluun sanoa tän kaikille imatralaisille. Älkää jääkö tuleen makaamaan. Käärikää hihat, ruvetkaa töihin, käyttäkää paikallisia palveluja, luokaa pienyrityksiä ja työllistäkää itsenne. Jos mie pystyn siihen, kuka tahansa pystyy.
Rohkea yrittäjä näkee, että yleinen ilmapiiri Imatralla on turhan lamaantunut.
– Imatralaiset eivät voi odottaa jotain vapahtajaa, joka luo hirveät määrät työpaikkoja. Sellaista ei tule. Pitää itse ruveta luomaan niitä työpaikkoja ja työllistämään itsensä.
Maakunnallisen palkinnon ehdokkuusperusteluissa on nostettu esiin muun muassa Raution yrityksen työllistävyys. Alun perin miehen piti vain työllistää itsensä ja yhtiökumppaninsa rakennusalan töillä. Mutta urakat ja työmaat poikivat uusia. Nykyään Tuomas työllistää suoraan tai välillisesti yli sata työntekijää Etelä-Karjalassa ja sen ulkopuolella.
Raution menestyksen takana on hänen omintakeinen filosofiansa, jota mies itse kuvailee "voitto tai kuolema" -asenteeksi.
– On jäänyt nuoruusvuosilta elävästi mieleen yksi sotatarina. Sotajoukko oli kärsinyt älyttömiä tappioita, ja enää oli muutama mies jäljellä. Sotapäällikkö käski heidän polttaa omat laivat vihollisen lähestyesssä. Käskyä tietenkin ihmeteltiin ja sitä vastaan kapinoitiinkin. Mutta hän sanoi, nyt se on voitto tai kuolema. Tämä kolahti minuun. Kun siulla ei ole mitään takaporttia ja back upia, niin on pakko puskea kaikki peliin. Ja silloin tulee tulosta.
Imatran kaupungin palkintoperusteissa Rautiota kuvataan rohkeaksi ja räväkäksi. Mies näkee itsensä toisin.
– Voi ajatella, että oon enemmän ehkä uhkapeluri. Ja kuvailisin itseäni tyhmäksi ja jääräpäiseksi. Pusken ja jankkaan asioita niin kauan, että ne menee sinne minne haluan.
Rohkeutta miehestä kyllä löytyy ja suorapuheisuutta. Työnantajana häntä huolestuttaa nykynuorten laiskuus ja harmittaa ammattiyhdistysliikkeiden asema.
– Moni nykynuori tuntuu ajattelevan, että työpanokseksi riittää se, että saapuu työpaikalle. Mutta niinhän se ei ole ollenkaan. Harva tajuaa, että pääperiaate on se, että työntekijän on tuotettava työnantajalleen enemmän kuin mitä hän nostaa palkkaa. Tää on yksinkertaista matematiikkaa.
Torppari on hyvä renki, mutta huono isäntä.
Pienyrittäjien ongelmista ja riskeistä Rautio lataa vielä enemmän.
– Jos pienyrittäjällä on muutama työntekijä ja siellä on yksi, joka ei hoida hommiaan kunnolla ja saikuttaa, se lypsää firman kassan kuivaksi. Kun se joudutaan irtisanomaan, se palaa asiaan liiton jätkien kanssa ja tyhjentää pikkufirman kassan. Sitten työttömäksi joutuu ne muut työntekijät ja lopulta yrittäjäkin.
Vaikka rakennusalalla suhdanteet eivät juuri nyt ole erityisen suotuisat, on Tuomaksella paljon tulevaisuuden suunnitelmia.
– Keväällä vähän downshiftasin, nyt tehdään taas ympäripyöreetä päivää. Mansikkapaikka pitää ensin saada täyteen. Ja rakennusala pitää saada sellaiselle tasolle, että saisi yönsä nukuttua. Viritelmiä on tulevan suhteen, mutta ei niitä uskalla vielä valottaa. Ne vaativat rahoitusta, ja nyt on näin epävakaa markkinat, toteaa yrittäjä arvoituksellisesti.
Koko kaakonkulman tulevaisuuden kannalta Rautio nostaa esiin huolensa syntyvyydestä ja väestönkasvusta.
