Logoterapia – Elämän tarkoitusta pohtimassa – Tuula Katainen tutustui logoterapiaan työskennellessään Konnunsuon vankilassa
Psykologi Tuula Katainen löysi logoterapian kautta uuden tavan nähdä ihminen. PETRI UUSITALO
Kirjahyllyt kehystävät psykologi Tuula Kataisen olohuonetta. Hyllyriveistä vain yksi viipale käsittelee Kataisen edustamaa logoterapia-suuntausta, mutta pienellä kirjarivistöllä on ollut massiivinen vaikutus hänen työuraan sekä elämään.
Uransa alkuvaiheessa Tuula Katainen pääsi käymään tutustumiskäynnillä Konnunsuon vankilaan. Muistoissaan hän kuulee yhä elävästi, miten maaliskuisena aamuna jää narskui kenkien alla, kun Katainen käveli ensimmäistä kertaa vankilan pihaan. Kokemus oli Kataiselle vaikuttava. Tutustumiskäynnillä vankilan pappi Matti J. Kuronen huomasi myös innokkaan psykologin. He alkoivat pitää yhteyttä kirjeitse.
Pian yksi kirje avasi Kataiselle ovet pidempäänkin pestiin vankilan psykologina.
– Minulle tuli sellainen kirje, missä Kuronen totesi, että minua tarvitaan Konnunsuolla. Kuronsen virka oltiin jakamassa kolmeen osaan, missä Kuronen hoitaisi papin tehtävät, Toive Reinikainen sosiaalivirkailijan tehtävät ja minä sitten psykologin työt. Hän ei kauan aikaan ehtinyt toimia vankilassa, mutta pidimme paljon yhteyttä vielä senkin jälkeen, Katainen kertoo.
Katainen muistelee Konnunsuolla työskentelyä lämmöllä. Konnunsuon sisällä pääsi näkemään ihmiselämän monet puolet, Katainen kuvailee vankiloissa silloin olleen ”reiluja rosvoja”, ihmisiä joiden elämä oli yleensä mallillaan. Tiilenpäistä laskettiin lähinnä alkoholin vuoksi.
– Siellä oppi näkemään millainen on ihminen. Sen verran tiedän vieläkin vankilamaailmasta, että se on nykyään täysin erilaista. Ennen tehtiin humalassa pieniä rötöksiä, mutta osattiin elää ihmisiksi muutoin. Nykypäivän julmuuksiin verrattuna ne oli hyvin pieniä asioita, minkä vuoksi ihmiset istuivat siellä, Katainen pohtii.
Viime joulukuussa menehtynyt Matti J. Kuronen on Kataisen mukaan lähes legendan maineessa. Kuronen työskenteli myös seksuaaliterapeuttina, mielenterveysseuran puheenjohtajana ja perheasiain neuvottelukeskuksen johtajana, jossa hän teki töitä yli 30 vuoden ajan eläköitymiseen saakka. Kuronen tunnettiin myös aktiivisena kirjailijana, joka kirjoitti muun muassa teokset Erokirja (1985) ja Willin miehen teologia (1995).
Kataisen Kuronen taas tutustutti logoterapian oppeihin.
Tuula Katainen löytyy vielä tyttönimellään Konnunsuon vankilan historiikista. PETRI UUSITALO
– Kerron vieläkin ihmisille tarinaa siitä, kun istuin pappilan päätyasunnon pihalla. Kuronen oli antanut minulle Viktor E. Franklinin Ihmisyyden rajoilla. Se sisälsi paljon hänen keskitysleirikokemuksiaan ja se jäi elämään. 40 vuoden ikäisenä ihminenhän alkaa miettimään, että mitä hän tekee isona. Silloin ratkaisukeskeinen psykologia oli pinnalla, mutta logoterapia tuli minulle uudestaan eteen, kun työtoverini Raija-Leena Steen oli alkanut kääntämään Franklinin teoksia Suomeksi, Katainen kertoo.
Logoterapia on lähtöisin wieniläisen psykiatrian ja neurologian professori Viktor E. Franklin kynästä. Hänen mukaansa ihminen tavoittelee aina tarkoitusta elämälleen, joka palvelisi niin häntä kuin ihmiskuntaa yleisesti. Siinä missä Sigmund Freud näki ongelmien kumpuavan seksuaalisesta turhautumisesta, näki Franklin ongelmaksi eksistentiaalisen ahdistuksen, johon ihminen ajautuu elämän tarkoitusta etsiessään.
– Logoterapiassa ei varsinaisesti ole mitään temppuja tai kikkoja, Meillä on tietenkin olemassa työkalupakki, jolla logoterapiaa toteutetaan, mutta sen tärkein asia on se näkökulma, jonka kautta ihminen kohdataan ja miten hänet nähdään. Miten katson ihmistä ja miten hänessä herätetään se kysymys ”Mitä varten olet täällä olemassa”. Monesti puhutaan “logolisästä” eli logolisä sopii vähän kaikkeen lisäksi. Joihinkin ongelmiin se on ainoa ratkaisu, Katainen kertoo.
Logoterapia ei sisällä erilaisia “kikkoja”, vaan erilaisen tavan nähdä ihminen ja mielenterveyden ongelmat. PETRI UUSITALO
Logoterapia on vahvasti tarkoituskeskeistä ja siinä ihminen nähdään ”kolmiulotteisena”. Ihmisessä on fyysinen sekä psyykkis-sosiaalisen puoli, mutta logoterapian mukaan ihmisessä on myös henkinen ulottuvuus. Kataisen mukaan henkinen ulottuvuus ei kuitenkaan tarkoita, että logoterapiassa olisi mitään uskonnollista.
– Se on huono sana se henki, mutta ei ole parempaa suomenkielistä. Logoterapia ei kuitenkaan ota kantaa siihen, että mistä tullaan ja minne me menemme, jokainen löytää siihen omat vastauksensa. Joillekin se voi olla uskonnollinen vastaus. Frankl oli itse tunnustava juutalainen, mutta logoterapeutti voi myös ajatella, että hänestä tulee lopulta multaa ja se on aivan hyväksyttävä tapa nähdä maailma, Katainen kertoo.
Henkisyys edustaa logoterapiassa “inhimillisiä ilmiöitä”, kuten esimerkiksi esteettisyyden arvostaminen. PETRI UUSITALO
Henkinen puoli on enemmän järjellinen, tarkoitusta etsivä puoli, mistä myös korkeammat päämäärät kuten taiteen arvostaminen, eettisyys, sekä epäily ja tiedonjano nousevat. Henkisyyttä voi kuvata ”ihmillisiksi ilmiöiksi”.
– Ihminen kun on erittäin hyvin psyykkisesti hoidettu kuntoon, niin tulee se, että “mitä ja ketä varten minä olen nyt kunnossa”. Tässä tullaan siihen, että ihmiskäsitys on pielessä tämän päivän maailmassa. On vain fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen ja niihin löytyy keinot auttaa, Katainen kertoo.
Logoterapia käsittelee hyvin paljon sitä, mikä on ihmisen tarkoitus sekä tehtävä maailmassa. Istunnoissa ihmiseltä lähinnä kysellään kysymyksiä, joiden tarkoitus on saada asiakas heräämään ja pohtimaan juuri sitä, mikä on hänen tarkoituksensa.
Elämän tarkoitus ja merkitys ovat käsitteinä hyvin lähellä toisiaan. Termit sekoittuvat haastattelutilanteessa ja Katainen huomauttaa asiasta hyvin nopeasti. Kataisen mukaan juuri näiden kahden asian sekoittaminen on aikamme suuria vääryyksiä.
– Nämä menevät yleensä sekaisin, mutta kun on tarpeeksi syvälle mennyt logoterapiaan, niin se käy jo korviin, jos joku puhuu merkityksestä ja tarkoittaa tarkoitusta. Tarkoitus on ulospäin katsomista, merkitys on sisäänpäin katsomista. Tarkoituksellisesta vai kuitenkin tulla myös merkityksellistä.
Tarkoituksen elämälleen voi löytää monista eri paikoista. Työ, uskonto, perhe ja yhteisö voivat kaikki tarjota tarkoituksen elämälle. Kataisen mukaan jokainen niistä on myös yhtä varteenotettavia vaihtoehtoja oman elämän tarkoituksen löytämiselle.
Katainen katsoo nykymaailmaa surullisin mielin. Ihmiset etsivät tapoja tehdä itsestään merkityksellisen kaikin mahdollisin keinoin ja varsinkin sosiaalinen media on tehnyt siitä lähes valtavirtaa. Omaa elämää peilataan tykkäysten ja kavereiden määrään, numerot kipuavat aina vain ylöspäin, mutta elämä on silti vailla tarkoitusta.
– Ihmisten sisällä on aivan älytön tyhjyys ja tyhjyys pyrkii aina täyttymään jollakin. Jossei muuten tässä maailmassa pärjää, niin aina joku huumediileri löytyy sieltä, joka tarvitsee juoksupoikaa. Saan aivan näppyjä siitä, kun ihmiset haluavat olla tärkeitä ja merkityksellisiä. Tarkoitus on unohtunut aivan täysin, Katainen tuhahtaa lähes vihaisen kuuloisena.
Tuula Kataisen mukaan ihmiset etsivät nykypäivänä pelkkää merkitystä. Tarkoituksen etsiminen unohdetaan niin terveydenhuollossa kuin myös arkielämässä. PETRI UUSITALO
– Se lopulta rikkoo ihmisen, jos ajattelutapa on, että et ole mitään jollet ole julkkis. Ihminen haluaa aina olla unohtumaton ja nyt se unohtumattomuus pitää hankkia esimerkiksi tykkääjien määrää kasvattamalla. Frankl on puhunut, että ajan neurooseista yksi on kollektiivisuus, jossa mennään maailman mukana ja vilkuillaan sivuille kysyen; Mitä minusta ajatellaan? Silloin unohtuu se, että mitä varten me tässä elämässä olemme, Katainen kertoo.
Katainen on ollut jo eläkkeellä vuodesta 2005 lähtien. Töitä psykologina ja terapeuttina hän ei ole kuitenkaan täysin vielä jättänyt. Hän toimii yhä Suomen logoterapiainstituutin kouluttajana ja puhujana. Logoterapiasta on tullut hänelle kutsumustyötä.
– Pidän yhä terapiaistuntoja, mutta lähinnä ikäihmisille. Nuorilla elämän tarkoitus on helppo löytää, kun aina on jotain uutta tulevaisuudessa, käydään koulussa ja opitaan asioita ja sitten mennään töihin. Vasta noin kolmenkympin jälkeen aletaan miettimään sitä, että mitä tämä elämä on. Kun sitten töistä jäädään pois ihmisille tulee kauhea tyhjyys ja voi olla epäselvää kuka olet ja kuka minua tarvitsee, Katainen kertoo.
Tuula Kataisen mukaan työ on hyvin tärkeä osa elämää, eikä sitä saisi ajatella elämästä erillisenä palasena. Se tuo monien elämälle suuremman tarkoituksen. PETRI UUSITALO
Katainen onkin viime vuodet työskennellyt paljon ikäihmisten parissa. Hänet palkittiin Imatran kaupungin puolesta Vuoden 2025 Vanhusteko -palkinnolla. Hän luennoitsee eri tilaisuuksissa logoterapiasta ja järjestää keskustelutilaisuuksia Imatralla. Kysyttäessä miksi hän ei luennoi nuorille, Katainen vastaa, että kukaan ei ole häntä pyytänyt siihen.
–Nuorison parissa ei ole varmaan paljon tietoa logoterapiasta, enkä ikinä ole itseäni tuputtanut minnekään, mutta aina olen luennoinut logoterapiasta, jos minua on pyydetty, Katainen toeaa.
