Maailman parasta terästä, maailman pienimmillä päästöillä – 110-vuotias Ovako on ylpeä historiastaan ja innovatiivisuudestaan
Ovakon punatiiliset tehdasrakennukset levittäytyvät laajalle Vuoksen varteen Rajapatsaalla. Piippuja, työkoneita ja työntekijöitä on kuin pienessä kylässä. Tehdasrakennusten välissä pilkistää romurautakasoja, jotka eivät ole jätettä tai ylijäämää, vaan arvokasta materiaalia erikoisteräkseen.
Ovakon jykevät tehdashallit ovat nähneet yli sadan vuoden ajan Suomen teollisuuden nousut ja laskut. Tänä päivänä tehdas työllistää noin 500 työntekijää ja toimittaa tuotteita asiakkailleen ympäri maailmaa. Imatran tehtaalla kierrätysromusta valmistetaan huippulaadukkaita terästuotteita räätälöidysti asiakkaiden tarpeiden mukaan. Ovako on johtava eurooppalainen erikoisteräksen valmistaja, jonka asiakkaita ovat esimerkiksi laakeri-, ajoneuvo- ja konepajateollisuus.
Ovakolla on pitkä ja kiehtova historia, joka kietoutuu tiiviisti Imatran Voimaan, Valtion Rautateihin, sota-aikaan, sotakorvauksiin ja 1990-luvun lamaan. Terästehdas on selvinnyt monista koettelemuksista ja vaihtanut omistajaa muutamaan kertaan. Nyt Imatran yksikkö kuuluu pohjoismaiseen Ovako -konserniin, jonka omistaa japanilainen Nippon Steel Corporation.
Terästehtaan tarina Imatralla alkoi vuonna 1915, ja nykyisessä sijainnissa tuotanto käynnistettiin vuonna 1937.
Tehdas suunniteltiin alusta alkaen sähkökäyttöiseksi, mikä oli aikanaan moderni ratkaisu. Sen ansiosta Ovakolla on tänä päivänä 80 prosenttia pienempi hiilijalanjälki kuin terästehtailla keskimäärin maailmassa.
– Me ollaan aivan edelläkävijä tässä matalahiilisen teräksen tekemisessä. Pienemmällä hiilijalanjäljellä ei tee kukaan muu maailmassa erikoisterästä. Pohjoismaissa olemme ainoa pitkien erikoisterästen tekijä vaativiin loppukäyttökohteisiin, liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Heikkinen kertoo.
Kuusi vuotta Ovakolla työskennellyt Heikkinen on tyytyväinen paluumuuttaja.
– Olen kotoisin Lappeenrannasta ja opiskelin LUT:issa kansainvälistä liiketoimintaa ja tuotantotaloutta. Olin aiemmin töissä kaivos- ja metalliteollisuudessa ja asuin pääkaupunkiseudulla. Tänne oli kiva palata ja tämä on mielenkiintoista työtä, kun meillä on vahvat kotimaan markkinat ja satoja asiakkaita ympäri maailmaa.
Tehdas on Kaakkois-Suomen suurin metalliteollisuuden yritys, jonka vuotuinen tuotantokapasiteetti on 200 000 tonnia. Tästä 80 prosenttia lähtee vientiin. Markkinatilanne ei ole kuitenkaan ongelmaton: Kiina on noussut kovaksi kilpailijaksi, ja sähköautojen yleistyminen on vähentänyt teräksen kysyntää Euroopassa. Vastuullisuus ja hiilineutraalius ovat tärkeitä kilpailuvaltteja.
– Tähtäämme täysin hiilineutraalin teräksen tuotantoon ja laadun parantamiseen. Tuotekehityksellä saamme yhä puhtaampia ja puhtaampia tuotteita, sanoo Heikkinen.
Hiilineutraaliudessa auttaa merkittävästi myös se, että käytännössä kaikki Ovakon tuotteet tehdään romuraudasta. Romurauta on osattava lajitella tarkkaan, jotta siitä sulattamalla saadaan oikeanlaista erikoisterästä erilaisiin tuotteisiin. Lajittelusta Ovakolla vastaa teknikko Sofian Gezuri.
– Miun tehtävä on yksinkertaisesti pitää huoli siitä, että romut ja kierrätysmetallit päätyvät oikeisiin paikkoihin. Jos ajatellaan, että tuotantoprosessi olisi kuin ruoanlaittoa – niin jos teet keittoa, et laita siihen sokeria suolan sijasta, Gezuri veistelee.
Myös osastoinsinööri Ville Fomkin näkee ympäristöasiat vahvuutena.
– Meiltä itseltämme ei synny juuri mitään jätettä. Lähes kaikki sivuvirrat kierrätetään tavalla tai toisella. Esimerkiksi savukaasujen pölyt kerätään talteen ja kierrätetään. Ei synny mitään merkittävää ympäristölle haitallista jätettä.
15 vuotta Imatralla työskennelleen Fomkinin äänessä kuuluu ylpeys, kun hän puhuu Ovakon saavutuksista.
– Olemme kehittäneet määrätietoisesti prosessejamme, minkä avulla on muun muassa vähennetty maakaasun käyttöä. Teemme täällä kuitenkin maailman parasta terästä maailman pienimmillä päästöillä. Onhan se aika hienoa.
Teräksen tarkkaa tiedettä
Vähintään yhtä innostunut teräsmies on Ovakon tuotepäällikkö Jarkko Fredriksson, joka luennoi teräksen hienouksista.
– Teräs on hiilen ja raudan sekoitus. Sitä on tuotettu jo yli 3000 vuotta ja vain betonia käytetään maailmanlaajuisesti enemmän kuin terästä. Sen käyttö ei ole loppumassa, ja toisaalta teräs itsessään ei lopu, koska sitä voidaan käyttää aina uudelleen ja kierrättää, selittää Fredriksson.
Syyskuun alussa Ovakon tehtaalla oli avoimet ovet, jolloin kiinnostuneet pääsivät tutustumaan teräksen valmistusprosessiin. Kronikoiden omalla tehdaskierroksella pientä päänvaivaa aiheutti pelko kameroiden kuumentumisesta, kun vuorossa oli sulatetun rautamassan kaataminen. On vaikuttava näky, kun kattilamaisesta uunista kaadetaan 80 tonnia 1700-asteista terästä valuastiaan.
Peruskoulutason kemian ja fysiikan opit ovat tiukilla, kun yrittää ymmärtää koko tuotantoprosessia. Sulatetun romuraudan koostumusta on esimerkiksi analysoitava tarkkaan.
– Katsomme muun muassa piin, mangaanin, kromin, nikkelin, molybdeenin, vanadiinin, titaanin, boorin ja niobin pitoisuudet. Sitten analysoidaan epäpuhtaudet, kuten rikki, fosfori, vety ja arseeni. Kaikkiaan on 30 erilaista alkuainetta, joille kaikille on omat tarkat vaatimuksensa, Fredriksson luettelee.
Analysoinnilla saadaan tieto, missä suhteessa eri materiaaleja pitää sekoittaa toisiinsa, että saadaan oikeanlainen koostumus teräkselle. Seostuksen jälkeen massa laitetaan vakuumitankkiin, jossa kaasumaiset epäpuhtaudet imetään pois. Kun seos on oikea, siitä tehdään jatkuvavalulla teräsaihioita, joista valssataan asiakkaan tarpeita vastaavia terästankoja. Valmiille tangoille tehdään laatutarkistus, jossa käytetään muun muassa ultraääntä.
Tarkkuudella taataan huippulaatu ja kestävyys, mikä on olennaista laakeriteräkselle, joka on yksi Ovakon menestystuotteista.
– Laakeri pyörii elämänsä aikana miljardeja kierroksia. Jos siellä olisi epäpuhtauksia, se ei kestäisi. Siksi puhtaus on ihan ykkönen, painottaa tuotepäällikkö.
Toinen Ovakon ylpeyden aihe on M-teräs, joka on kehitetty juuri Imatralla 1970–80-luvuilla.
– Se on edelleen meidän keihäänkärki. M-teräs on niin hyvin lastuttava, että niillä voidaan sorvata, jyrsiä, porata ja sahata tehokkaammin kuin kilpailijoiden tuotteilla. Se sopii hyvin konepajateollisuuden tarpeisiin.
Ovakon tuotteita hyödynnetään muun muassa raskaissa ajoneuvoissa, työkoneissa ja vaikka kaivosteollisuudessa porissa. Tavallisten ihmisten arjessa Ovakon terästä voi löytyä vaikkapa kirveestä.
Katse seuraavaan vuosisataan
Terästä on tehty Imatralla jo 110 vuotta ja Rajapatsaalla sijaitseva tehdas on ollut pian toiminnassa 90 vuotta. Kyseessä on ikiaikainen teollisuudenala, joka edelleen kehittyy vahvasti. Ovakolla myös koulutetaan uusia tehtaalaisia.
– Meillä on tälläkin hetkellä yksi oppisopimuskoulutusryhmä talossa ja edellinen valmistui viime jouluna. Uusia työntekijöitä kasvaa myös kesätöiden kautta – nyt esimerkiksi yksi kesätyöntekijämme aloitti juuri diplomityön. On tärkeää kasvattaa uusia sukupolvia koulutuksen ja koulutusyhteistyön kautta, kertoo osastoinsinööri Ville Fomkin.
Yrityksen pitkä historia näkyy tehdasalueella, eivätkä puitteet eivät ole välttämättä ihan optimaaliset modernille tehtaalle.
– Meillä on osittain alkuperäisiä tiloja käytössä. Se asettaa toki omat haasteensa. Jos tehdas rakennettaisiin nyt, olisi varmaan toisen näköistä. Mutta toisaalta osaamme ehkä optimoida asioita paremmin ja tehdä tehokkaammin, kun ei ole rajattomasti tilaa, pohtii Fomkin.
Aiempien sukupolvien kokemusta ja tietotaitoa Ovakossa arvostetaan korkealle. Sen kautta on syntynyt myös paljon erilaisia tuotteita. Niitä Ovakolla on tuhansia, kun lasketaan mukaan erilaiset teräskoostumukset ja tankotyypit.
– Me tunnetaan omat tuotteemme hyvin ja tiedämme, mihin ne sopivat. Asiakas saattaa ensin katsoa standardituotetta. Mutta jos on tarve räätälöidä tuotetta käyttökohteen mukaan, niin siinä me astumme mukaan. Kerromme, miten se onnistuu. Ollaan enemmän tämmöinen ratkaisutoimittaja, kuvailee tuotepäällikkö Jarkko Fredriksson.
Punaiset tiilirakennukset kätkevät sisäänsä paljon osaamista, innovaatioita ja työntekijätarinoita.
– Me ollaan yksi suurimmista työnantajista Imatralla. Ja jos kysytään imatralaisilta, niin jokainen tuntee jonkun joka on ollut tai on yhä meillä töissä, muistuttaa liiketoiminnan kehitysjohtaja Riina Heikkinen.
Kronikat vaikuttui vierailullaan ovakolaisten osaamisesta ja yhteishengestä. Tehtaan väkeä yhdistää voimakas ammattiylpeys. Mistä yksi esimerkki on Sofian Gezuri, joka siirtyi alihankkijalta Ovakon palvelukseen yhdeksän vuotta sitten.
